Suuri pienriista vai pieni suurriista?
Metsäkauriin kaatamiseen ei tarvita pyyntilupaa, joten se on monella tavalla väliinputoaja riistanhoidossa ja riistahallinnossa: se jää pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten järjestelmällisen kannanhoidon ja verotussuunnittelun ulkopuolelle.
Keskustelut siitä, kuuluko kauris pienriistaan vaiko suurriistaan, vellovat ajoittain kiivainakin metsästäjien keskuudessa. Yksiselitteistä juridista tai muuta määrittelyä pienriistasta tai suurriistasta ei ole. Metsäkaurista saa pienriistan tavoin metsästää ilman pinta-alavaatimusta, kun taas esimerkiksi valkohäntäpeuran pyyntiluvan saamisen edellytys on vähintään 500 hehtaarin yhtenäinen pinta-ala. Toisaalta kauris on hirvieläin, jota käytännössä hoidetaan ja metsästetään kuten pyyntiluvanvaraista valkohäntäpeuraakin.
Keskieurooppalaisessa metsästyskulttuurissa metsäkaurista, eikä etenkään kaurispukkia, käsitetä pienriistana. Kauriin arvo saaliina on hyvin suuri, ja kantoja hoidetaan tarkkaan harkiten.
Altis saalistukselle
Saalistus voi aiheuttaa merkittäviä vuosivaihteluja metsäkauriskannoissa metsästyksestä riippumatta. Vuosivaihtelut ovat kuitenkin yleensä tunnusmaisempia pienriistalle. Pienen kokonsa vuoksi kauris on alttiimpi saalistukselle kuin sitä kookkaampi valkohäntäpeura.
Ruotsalaisten tutkimusten mukaan ketut voivat saalistaa suuren osan kaurisvasoista, etenkin kauriskannan ollessa tiheä. Kauriskannan kehittäminen kannattaa siis aloittaa kettukantaa pienentämällä. Tutkittua tietoa saalistuksen vaikutuksista kauriskantoihin Suomessa ei juurikaan ole.
Talven olosuhteet vaikuttavat menestymiseen
Metsäkaurista esiintyy koko Suomessa, sillä pohjoisimmat kaurispopulaatiot ovat Utsjoella saakka. Kauris ei kuitenkaan ole hyvin sopeutunut pitkiin syvälumisiin talviin. Saalistilastoista voi huomata, että Suomen tiheimmät kannat löytyvät Etelä- ja Lounais-Suomesta, joissa talvet ovat vähälumisia. Tiheän kannan alueella talviruokinnan tarve on lähinnä metsästysjärjestelykysymys, eivätkä kauriit niillä alueilla tarvitse tukiruokintaa selvitäkseen talven yli.
Viime talvi oli Lounais-Suomessa poikkeuksellisen vähäluminen, mikä oli kauriille edullista. Itä- ja Pohjois-Suomessa talvi oli sen sijaan epätavallisen luminen. Ilmastonmuutoksen myötä kauriin esiintymisraja on siirtymässä pohjoiseen. Toisaalta pohjoisessa ja idässä lumimäärät saattavat tulevaisuudessa kasvaa, mikä puolestaan hidastaisi lajin leviämistä näille alueille.
Kannan laatu huomioitava
Lounaisrannikolla kauriskannat kasvavat kovaa vauhtia, ja paikoittain tavoitteena on jo kannan vähentäminen. Jos peurakanta on suuri tai jopa ylisuuri, niin tilaa kauriskannan nostamiselle ei juuri ole. Näillä alueilla tulisi jo paikallisessa verotussuunnittelussa korostaa kannan laatua, eikä pelkästään tuottoa. Käytännössä tämä tarkoittaa urosverotuksen rajoittamista.
Metsäkauriin kevätpukkijahti on hieno jahtimuoto, joka on tuonut uuden ulottuvuuden suomalaiseen metsästyskulttuuriin. Keväällä ammutut pukit ovat kuitenkin osa kannan koko vuoden verotusta ja huomioitava syksyn metsästyksessä. Kevätmetsästyksen suosion kasvu uhkaa alentaa pukkien keski-ikää ja suhteellista osuutta kannassa turhan paljon.
Kannan pohjoisen, harvan esiintymisalueen osalta talven vaikutus korostuu. Jo Keski-Suomen korkeudella talvet ovat yleensä niin lumisia, että talvikausi rajoittaa kannan kasvua. Talviruokinnan avulla voidaan vähentää talvikuolleisuutta ja turvata seuraavan vuoden metsästysmahdollisuuksia. Harvan kannan alueella runsasvasainen ja lievästi urosvoittoinen saalis edistää metsästyksen kestävyyttä ja kantojen säilymistä.
Tarkkana metsästysvuokrasopimuksissa
Sekaannusten välttämiseksi metsästysvuokrasopimuksissa metsäkauris tulisi mainita erikseen, jos se halutaan mukaan pienriistasopimukseen. Jos seura on vuokrannut maat vain hirvieläin- tai sorkkaeläinmetsästykseen, niin tällöin kauris kuuluu sallittuihin lajeihin. Sorkkaeläimiin kuuluu myös villisika.
