Suomi pelasti taigametsähanhen rauhoituksella
Metsähanhen metsästys keskeytettiin vuonna 2014 koko maassa. Hanhien kohtaloksi oli koitua vaivihkaa Oulun eteläpuolisilla alueilla liian tehokkaaksi voimistunut peltopyynti sekä pesimäsoilla viljaruokinnalta ampuminen, joissa saaliit nousivat kohtuuttoman suuriksi.
Keskeytyksen taustalla oli myös metsähanhen suojeluluokituksen tiukentaminen AEWA:ssa (Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusopimus). Suomen riistakeskus otti siksi vetovastuun kansainvälisen hoitosuunnitelman valmistelusta.
Tänä vuonna valmistui populaatiomallinnus, joka osoittaa, että Suomen metsästysrauhoitus pelasti taigametsähanhen. Ennen rauhoitusta suomalaiset metsästäjät ampuivat jopa puolet koko muuttoreitin saaliista — saman verran kuin ruotsalaiset, tanskalaiset ja venäläiset yhteensä. Kokonaisverotus oli jopa 20 ja 25 prosentin vaiheilla, mitä ei tiettävästi mikään hanhilaji kestä.
Suomen rauhoituksen myötä verotusaste putosi noin viiteen prosenttiin ja kanta kääntyi kasvuun. Myös Tanskassa metsästys kiellettiin käytännössä kokonaan. Ruotsissakin on esitetty metsästyksen rajoituksia. Hoitosuunnitelma ja populaatiomalli rahoitettiin pääosin riistanhoitomaksuvaroilla. Myös Luonnonvarakeskus rahoitti ja osallistui populaatiomallinnukseen.
Voimme olla ylpeitä siitä, että taigametsähanhen pelastuminen on Suomen rauhoituksen – ja myös rahoituksen – ansiota. Kiitos kuuluu Suomen riistakeskuksen kansainväliselle hanketyölle.
Kannan arvioidaan nyt olevan tavoitetasolla 75 000 lintua. Siitä Suomessa pesivä osuus on kuitenkin vielä osittain heinäkuisen aamuyön usvaisten sulkimisrimpien kätköissä. Siksi Suomen metsästystä voidaan sallia vain hyvin tiukasti rajoitettuna. Paluuta peltopyynnin ja viljaruokinnan suursaaliisiin ei kuitenkaan ole.
