Hirvisaalis ilman laukausta

Olimme vasametsällä marraskuun jälkipuoliskolla. Hirvistä oli merkkejä pienellä alueella, joka piiritettiin ja sinne laskettiin koira. Koira löysikin uroshirven, joka säikähti ampujarinkiä ja syöksyi vauhkona pois. Omistaja seurasi koiraa GPS:n näytöltä ja huomasi sen kulkevan reilun kilometrin päässä olevan suuren lihakarja-aitauksen suuntaan, joten hän kiirehti aitauksen lähelle ennen koiraa. Paikalla hän näki aitaukseen tuupertuneen suuren eläimen.

Eläin osoittautui äsken nähdyksi hirveksi, joka makasi aidan sisäpuolella niskat taittuneena pää ruhon alla. Yksi 10 sentin paksuinen aitatolppa oli taittunut, mutta teräksiset aitalangat olivat ehjät. Hirvi oli vauhkona yrittänyt hypätä aidan yli. Ponnistus ei kuitenkaan riittänyt, vaan se oli jäänyt etujaloistaan kiinni aidan ylälankoihin. Vauhdissa se oli heittänyt kuperkeikan ja tullut pää edellä toiselle sarvelleen maahan. Vaikka sarvi katkesi, hirven niskat taittuivat tappavasti. Pistettäessä lämmin veri vuoti vapaasti ulos. Leikkasin niskan alueen lihat ja jouduin poistamaan veristä lihaa saman verran kuin tavanomaisen laukauksen yhteydessä.

Poliisi ei antanut tällä tavoin kuolleen hirven tilalle uutta kaatolupaa, koska koira oli eläimen perässä. Surkeat kaksi piikkiä omaava nuori uros jouti saaliiksi. Metsästysseuramme ainoaksi vahingoksi jäi saalistilaston huonontunut vasa/aikuissuhde.