Uutta tietoa hirvihavaintoihin vaikuttavista tekijöistä
Selvitimme jahdin aikaisten hirvihavaintojen vaihtelua metsästyskauden edetessä sekä metsästystavan, metsästäjämäärän, lumisuuden ja alueellisten ominaisuuksien mukaan.
Luonnonvarakeskuksen hirvikanta-arviota on käytetty jo vuosien ajan verotuksen suunnitteluun. Kanta-arvio perustuu malliin, jonka keskeisiä aineistoja ovat metsästäjien arvio jahdin jälkeen jäävän kannan koosta, jahdin aikana tehdyt hirvihavainnot ja hirvikolarien määrät.
Metsästäjien tekemät hirvihavainnot antavat tärkeää tietoa kannan tuotosta, rakenteesta ja tiheydestä. Koska kanta-arvioita pyritään kehittämään, analysoimme metsästyskausien 2017–2022 aikana eteläisen Suomen riistanhoitoyhdistyksissä kerättyä, noin puolen miljoonan päiväkohtaisen hirvihavainnon aineistoa.
Vasallisten naaraiden suoja vaikuttaa havaintoihin
Metsästyksessä pyritään ehkäisemään tilannetta, jossa vasa jää selviytymään yksin talvesta. Vasallisia naaraita pyritään suojaamaan metsästyksessä, ja vasoja ammutaan alkukaudesta enemmän. Tämä johtaa jahdin edetessä muutoksiin kannan rakenteessa, joka näkyi aineistossa selvästi: urosten ja kaksoisvasojen havaintomäärät vähenivät kohti loppukautta ja naaraiden, joilla on yksi vasa, määrä oli korkeimmillaan keskellä syksyä.
Kannan rakenteen muuttuminen kauden aikana tekee rakenteen arvioinnista havaintojen avulla haastavaa. Suomessa pyritään hyödyntämään koko metsästyskauden havainnoista saatava informaatio ja metsästyskauden aikana tehdyt havainnot suhteutetaan jo metsästettyyn kantaan laskennallisin menetelmin.
Metsästystapaerot selittävät hirvihavaintojen määrää
Metsästyspäivän jälkeen metsästyksenjohtaja koostaa Oma riista -palveluun metsästyspäivän havainnot ja saaliin. Lisäksi Oma riistaan tallennetaan tiedot pyyntiponnistuksesta: metsästäjämäärästä, koirien lukumäärästä ja metsästystunneista. Pyyntiponnistusta kuvaavien muuttujien yhteyttä havaintoihin ei ole aikaisemmin tutkittu.
Tutkimuksessamme havaitsimme, että pidempään metsässä vietetty aika, keskimäärin suurempi seurue ja useampi metsästävä seurue johti suurempaan riistanhoitoyhdistyskohtaiseen päivittäiseen havaintomäärään. Koiran käyttäminen lisäsi havaintojen määrää selvästi, erityisesti jos metsästäjäjoukko oli suurempi. Koira on tehokas löytämään hirvet, mutta tehokkaaseen havainnointiin tarvitaan useampi silmäpari.
Tämän perusteella hirvihavaintojen määrä voi jäädä pienemmäksi, jos metsästys tapahtuu pääsääntöisesti yhden tai kahden metsästäjän ja koiran työskentelyllä. Lisäksi koira näytti lisäävän eritoten vasallisten naaraiden havaintoja, millä voi olla vaikutuksensa myös sukupuolijakauman ja vasatuoton arviointiin.
Löydöksillä ei ole välttämättä suurta vaikutusta tietyn alueen kanta-arvioihin, jos metsästystavat ja ponnistukset pysyvät vakaina yli vuosien.
Lumi ja alueen ominaisuudet vaikuttavat havaintoihin
Syksyn edetessä myös olosuhteet muuttuvat. Luminen maa lisäsi selvästi hirvihavaintoja. Lumi helpottaa hirvien jälkien löytämistä, mikä johtanee helpommin metsästystilanteen ja lopulta havainnon syntymiseen. Mustanruskea hirvi on myös helpompi havaita valkoista taustaa vasten.
Metsästysalueen ominaisuudet vaikuttivat havaintoihin, mutta verrattuna metsästysponnistusta kuvaaviin muuttujiin, niiden vaikutus oli selvästi heikompi. Jos riistanhoitoyhdistyksessä oli enemmän asutusta tai hakkuuaukkoja, jäi havaintojen määrä pienemmäksi. Sen sijaan peltojen osuus lisäsi hirvihavaintoja.
Alueen ominaisuuksien vaikutusten selittäminen on haastavaa, koska ominaisuudet voivat vaikuttaa suoraan kannan tuottoon tarjoamalla erilaisen määrän ravintoa tai sisältämällä hirviä kiinnostamattomia alueita. Lisäksi ominaisuudet voivat vaikuttaa hirvien käyttäytymiseen ja havaintojen teon helppouteen.
Tarkemmasta aineistosta lisätietoa kannanarviointiin?
Riistanhoitoyhdistyskohtaiset löydökset antavat toisaalta luottoa aiemmin tehtyihin päätöksiin ottaa mallintamisessa huomioon kauden etenemistä, mutta toisaalta haastavat tutkimaan tarkemmin eri metsästysmenetelmien ja seurue- ja metsästäjämäärien vaikutusta.
Vielä on liian aikaista arvioida, kuinka riistanhoitoyhdistysten päivittäistä metsästystä seuraamalla löydetyt tulokset lopulta vaikuttaisivat kanta-arvioihin, jotka tehdään useista riistanhoitoyhdistyksistä koostuville hirvitalousalueille ja koko kauden aineisto yhdistäen.
Artikkeli perustuu Wildlife Biology -sarjassa julkaistuun tutkimukseen, joka on vapaasti saatavilla.
