EU:n lyijyrajoitus tulee voimaan

EU:n laajuiset rajoitustoimet käynnistyivät vuonna 2015, kun komissio antoi Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) tehtäväksi valmistella ehdotuksen lyijyhaulien rajoittamiseksi kosteikkoalueilla. Pyynnön takana oli EU:n, Suomen ja 22 muun EU-jäsenvaltion allekirjoittaman muuttavia vesilintuja koskevan kansainvälisen suojelusopimuksen täytäntöönpano.

Samalla komissio pyysi virastoa käynnistämään laajemman selvityksen lyijyn käytöstä metsästyksessä, urheiluammunnassa ja kalastuksessa. Tavoitteena oli vähentää lyijyn ympäristö- ja terveyshaittoja sekä edistää lyijyttömien vaihtoehtojen käyttöönottoa.

Komissio toi niin sanotun kosteikkorajoituksen jäsenvaltioiden edustajista koostuvaan REACH-komiteaan helmikuussa 2019. Pitkien ja hankalien keskusteluiden jälkeen rajoitus hyväksyttiin syyskuussa 2020 Suomen äänestäessä komission ehdotusta vastaan. Suomi vastusti ehdotusta erityisesti siksi, että valvonnan järjestämisen näkökulmasta olisi ollut järkevintä tehdä suoraan laajempi, myös muita ammuksia ja kalastusvälineitä koskeva rajoitus. Kosteikkoalueilla lyijyhaulikielto on ollut voimassa 15.2.2023 lähtien.

Laajempi rajoitusehdotus sisälsi myös luodit

Maaliskuussa 2021 julkaistu laajempi rajoitusehdotus herätti paljon kiinnostusta jo siinä vaiheessa, kun sitä vasta käsiteltiin ECHAn tieteellisissä komiteoissa. Myös suomalaiset toimijat olivat aktiivisia ja onnistuivat vaikuttamaan sen tiettyihin yksityiskohtiin, jotka liittyivät suomalaisen metsästyksen erityispiirteisiin.

Kun tieteellisten komiteoiden lausunto julkaistiin, ehdotusta oli muokattu, mutta se oli yhä varsin ongelmallinen. Komissio valmisteli kuitenkin sen pohjalta säädösehdotuksen, joka esiteltiin helmikuussa 2025.

Ensimmäinen REACH-komiteaan tuotu versio koski hauleja, luoteja ja kalastusvälineitä, joissa on lyijyä yli yksi painoprosentti. Rajoituksen piiristä oli rajattu pois esimerkiksi maanpuolustuksellinen ja viranomaiskäyttö. Ehdotus sisälsi useita eri siirtymäaikoja eri käyttötarkoituksille, yksityiskohtaisia riskinhallintavaatimuksia ampumaradoille, merkintä- ja tiedotusvelvoitteita vähittäismyyntiin liittyen sekä jäsenvaltioita koskevia valvonta- ja raportointivelvoitteita.

Komissio ehdotti esimerkiksi lyijyhaulien myyntikieltoa vain kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen. Yli 5,6 mm lyijyluodit olisi kielletty metsästyskäytössä vain puolitoista vuotta rajoituksen voimaantulon jälkeen. Tuolloin poikkeuksen saaneet pienempikaliiperiset luodit olisivat mahdollisesti tulleet myös lopulta kielletyiksi, vaikka näyttää yhä ilmeiseltä, ettei korvaavia materiaaleja tule saataville edes pitkähkön siirtymäajan jälkeen.

Suomessa hyvää yhteistyötä

Jo komiteakeskusteluiden alussa kävi selväksi, ettei näköpiirissä ole nopeaa päätöstä. Suomessa rajoitukseen liittyvä kansallinen koordinaatio hoidettiin ennakoivasti ja hyvässä yhteistyössä paitsi valtionhallinnon sisällä, myös kaikkien olennaisten sidosryhmien kanssa. Moni muu jäsenvaltio ei ollut näin toiminut, mikä osaltaan hankaloitti keskusteluita ja hidasti prosessia.

Vuoden 2025 lopulla näytti siltä, että kalastusvälineitä koskevasta rajoituksen osasta olisi helpompi päästä sopuun, joten komissio jakoi ehdotuksen kahdeksi erilliseksi säädösluonnokseksi. Kalastusvälineitä koskeva rajoitus hyväksyttiin REACH-komitean äänestyksessä huhtikuussa 2026 tiukassa äänestyksessä.

Geopoliittinen tilanne vaikuttaa

Useat jäsenvaltiot alkoivat huolestua rajoituksen vaikutuksista erityisesti luotien tuotantoon. Komissio joutuikin toteamaan, ettei ehdotuksella ole etenemisen mahdollisuutta, jos luodit pysyvät rajoituksen piirissä. Äänestykseen tuotiin siis lopulta vain lyijyhauleja koskeva ehdotus.

Lyijyluotien käyttöä ampumaradoilla koskevat rajoitukset olisivat olleet ylitsepääsemätön paikka myös Suomen maanpuolustukselle. Suomesta kävi neljän ministeriön virkamiehistä koostuva delegaatio valottamassa komissiolle Suomen maanpuolustuksellisia erityispiirteitä jo siinä vaiheessa, kun komissio vasta valmisteli ehdotustaan. Asia nostettiin keskusteluun myös korkealla diplomaattisella tasolla.

Kemikaaliviraston alkuperäiseen ehdotukseen sisältynyttä rajoitusta luotien käytöstä ampumaradoilla ei lopulta otettu mukaan säädösehdotukseen Suomen toiveen mukaisesti. Suomi onnistui vaikuttamistyössä, koska perusteli huolensa hyvin ja esitti ne prosessin oikeassa vaiheessa.

Suomi äänesti ehdotuksen puolesta

Koska komissio oli huomioinut Suomen hallitusohjelmaankin kirjatut merkittävimmät tavoitteet ja huolet jo säädösvalmistelussa, Suomi tuki komissiota REACH-komiteassa käydyissä keskusteluissa ja äänesti kesäkuun 2026 hyvin tiukaksi menneessä äänestyksessä ehdotuksen puolesta. Komissiolle lähetettiin kuitenkin sidosryhmien edustajien kanssa yhteistyössä valmisteltuja parannusehdotuksia koko prosessin ajan.

Koska REACH-rajoitukset käsitellään EU:n lainsäädäntökoneistossa erityisellä tavalla, oli EU:n neuvostolla ja Euroopan parlamentilla äänestyksen jälkeen kolme kuukautta aikaa vastustaa komission säädösehdotusta. Koska kumpikaan instituutio ei lopulta ehdotusta vastustanut, se tulee voimaan todennäköisesti vuoden 2026 loppuun mennessä.

Lopputulosta voi pitää siedettävänä kompromissina, joka ottaa riittävästi huomioon niin maanpuolustuksen, metsästyksen, ampumaurheilun kuin terveyden- ja ympäristönsuojelun tarpeet.

Kirjoittaja on sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvoinnin ja terveyden suojelu -yksikön neuvotteleva virkamies.