Ruotsin hirvikanta kasvaa jälleen pitkän laskun jälkeen
Ruotsin hirvikanta on kääntynyt kasvuun noin 10 vuotta kestäneen laskun jälkeen. Naturvårdsverketin mukaan kasvua selittää todennäköisesti metsästyspaineen keveneminen, etenkin hirvilehmien osalta.
Metsästyskauden alkaessa syksyllä 2025 Ruotsissa arvioitiin olleen noin 320 000 hirveä. Kauden saalis oli 62 320 eli lähes viidennes arvioidusta kannasta. Kun lisäksi vähennettiin liikenteessä kuolleet hirvet, jäi jäljelle noin 255 000 hirveä. Keskimäärin hirviä oli tuhannella hehtaarilla ennen kautta 9,3 ja kauden jäkeen 7,4.
Pienimmillään tiheys oli metsästyskauden 2022–2023 jälkeen, jolloin se oli 6,3 hirveä tuhannella hehtaarilla. Hirvikannan lasku johtui pääasiassa suunnitelmallisesta metsästyksestä, jolla kantaa pyrittiin pienentämään. Viime vuosina kanta on jälleen vahvistunut, mutta kehitys vaihtelee eri puolilla maata.
Metsästyksen lisäksi hirvikantaan vaikuttavat metsätalouden aiheuttamat muutokset ravinnon saatavuudessa, susien ja karhujen saalistus sekä kilpailu muiden sorkkaeläinten kanssa. Myös ilmaston lämpeneminen ja kuivuus vaikuttavat hirvien ravintoon ja vasojen selviytymiseen.
Tässä esittyt luvut perustuvat Ruotsin maatalousyliopiston arvioihin. Naturvårdsverket muistuttaa, että arvioihin liittyvän epävarmuuden vuoksi kehitystä kannattaa tarkastella usean vuoden ajalta.
