Ratkaiseeko ilves supikoiraongelman?
On esitetty optimistisia arvioita, että suurpetokantojen runsastuminen poistaisi tarpeen pyytää supikoiria. Valitettavasti tämä ei pidä paikkansa.
Turun ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että supikoiraa esiintyi vähemmän susi- ja ilvesalueilla Etelä- ja Keski-Suomessa. Tutkija Annika Herrero vahvisti, että myös Luonnonvarakeskuksen seuraamista nuorista ilveksistä joidenkin on havaittu käyttäneen ravintonaan runsaasti supikoiria. Kaikki ilvesyksilöt eivät kuitenkaan ole olleet niistä kiinnostuneita.
Ilvestihentymässäkin supikoirakanta voi olla runsas
Helmi-vieraspetohankkeessa tehopyydetään supikoiria ja minkkejä arvokkailla lintuvesillä. Hankkeessa on kerätty tietoa supikoirista Kirkkonummen Saltfjärdenin linnustoalueen ympäriltä, jossa ilvespentueiden tiheys on aluetasolla saavuttanut oletetun huipputiheytensä. Näin ollen voisi luulla, ettei hankkeessa olisi enää tarvittu suuria supikoirasaaliita kannan hillitsemiseksi.
Vain noin 2000 hehtaarin pyyntialueelta poistettiin ensimmäisenä pyyntivuotena (2023) 134 supikoiraa, johon eivät edes sisälly muiden kuin hankkeen pyytäjiksi rekisteröityneiden metsästäjien saaliit. Vuonna 2024 saalis oli edelleen 114 supikoiraa, vaikka ydinalueen kanta oli jo laskemaan.
Alueella liikkui ainakin kaksi ilvespentuetta, lukuisia aikuisia yksilöitä sekä susia. Silti metsästäjien huolehdittavaksi oli yhä jäänyt näinkin tiheä supikoirakanta.
Kuluvana vuonna supikoiria ja työtä yhä riittää, vaikka kevääksi 2025 saatiin hetkellisesti linnustokohteen ytimeen supikoiratyhjiö aikaiseksi.
Ilvekset ovat yksilöitä
Ainoastaan jotkut ilvesyksilöt näyttävät harventavan supikoirakantaa. Tätä väitettä tukevat hankkeen haaskakamerat, joilla on taltioitu ilveksiä ja supikoiria aterioimassa sulassa sovussa. Lämpökameradroonilla todistettiin menneenä kesänä kahden supikoirapariskunnan tuottavan pentueet ilvesten seassa. Toisen parin kanssa samalla kosteikolla oleili lähettimellä pannoitettu koirasilves ”Narri”.
Toisen supikoiraperheen asuttamalla kosteikolla vieraili lähettimin varustettu naarasilves ”Helmi” ainakin kahdesti supikoirapentueen sielläkin säästyessä täysilukuisena. Nämä supikoirapentueet sijaitsivat hankkeen tehopyyntialueiden ulkoreunoilla.
Ilves saattaa auttaa supikoirakannan hallinnassa tuntuvasti, mikäli seutua sattuu asuttamaan supikoiria saalistava ilvesyksilö. Empiiriset havainnot kuitenkin näyttävät, ettei ilveksen varaan voida laskea tiheimpienkään ilveskantojen alueilla vieraspetojen kontrollointia.
Jatkossakin tarvitaan metsästäjien organisoimaa vieraspetopyyntiä, vaikka ilves voi olla paikoin hyvänä apuna.
