Hirvieläinkantojen tulevaisuus taitekohdassa
Hirvieläinten tavoiteasetanta on meneillään ja luvat haetaan huhtikuussa. Toivon kaikkien nyt huomioivan, että Suomen hirvikanta on juuri käynyt pohjalukemissa. Viime vuonna alueelliset riistaneuvostot asettivat uudet hirvikantatavoitteet, joissa paikoin jo tehtiin pieniä korjausliikkeitä suuremman hirvikannan suuntaan. Mutta kevään prosessi on avainasemassa, jotta tilannetta ei pahenneta.
Viime vuosina myös valkohäntäpeurakantaa on leikattu ja monin paikoin kanta on oikeasti leikkaantunut. Toki yhä on pistemäisiä tihentymiä, joissa kantaa voidaan pienentää, mutta valtaosan peuranmetsästäjistä on nyt syytä käyttää harkintaa verotuksen voimakkuudessa. Lupia voidaan toki hakea riittävä määrä, mutta niistä suuri osa on syytä laittaa lupapankkiin ja kun alueen tilanne kauden edetessä selkiytyy, ottaa vasta tarvittaessa käyttöön.
artikkeli jatkuu
Viimeistään nyt on ryhdyttävä huomioimaan myös suurpedot, jotka ottavat osansa hirvi- tai peurakannasta tai vähintäänkin niiden vasatuotosta. Jos alueella on suurpetoja, on metsästysverotuksen oltava varovaisempaa.
Kyseessä ovat Suomen tärkeimmät riistalajit. Nyt on tarkan markan paikka, jotta kehitys kääntyy, eikä niitä pahimmillaan menetetä. Jos niin kävisi, koko metsästysharrastus on uhattuna, koska hirvi ja valkohäntäpeura pitävät Suomessa metsästyksen pyörät pyörimässä.
Toivon metsästäjien tiedostavan myös sen, että enemmistö suomalaisista haluaisi syödä enemmän riistaa, mutta sitä ei nykyisellään riitä tarjolle. Riistalihan hyvä saatavuus on erinomainen tapa lisätä metsästyksen hyväksyntää, joten hirvieläinten verotusta pohtiessa olisi hyvä huomioida myös kotimaisen riistan saaminen kuluttajien ruokapöytiin tulevaisuudessa.
