Luke selvittää petojen ja hirvieläinten vuorovaikutusta
Etelä- ja Lounais-Suomen suurpeto- ja hirvieläinkannoissa on viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Erityisesti valkohäntäpeurakannan dramaattinen kasvu on vaikuttanut ilves- ja susikantojen runsauteen.
Lounaisen Suomen hirvieläinyhteisöstä on kehittynyt ainutlaatuinen, eikä vastaavissa maisemissa ole aikaisemmin tutkittu petojen vaikutusta pieniin hirvieläimiin.
Monilajisen kannanhoidon edellytyksenä on ymmärrys lajien välisistä vuorovaikutussuhteista. On oleellista tietää, miten pedot vaikuttavat saaliseläinten käyttäytymiseen, runsauteen ja kannan rakenteeseen – ja toisin päin.
Eläinten merkintä tuottaa monipuolista tietoa
Valkohäntäpeuroja, metsäkauriita ja ilveksiä merkitään Etelä- ja Lounais-Suomessa. GPS-seurantapannoilla ja korvalähettimillä merkitseminen on tehokas ja kattava tapa saada tietoa eläinten liikkumisesta ja elinympäristön käytöstä.
Hirvieläimien merkinnässä käytetään ruokintapaikkoja, joille viritetään pyyntiin laatikkoloukku tai pudotusverkko. Live-kameroilla seurataan kellon ympäri pyyntipaikkojen tapahtumia ja eläimen mennessä loukkuun, tai verkon alle, pyydys laukaistaan radiopuhelimella. Eläimen käsittely tehdään tyypillisesti nukuttamatta ja se kestää joitakin minuutteja.
Aikuiset naaraat merkitään pannalla. Nuoret eläimet ja urokset merkitään korvalähettimellä sekä korvamerkillä. Niille ei voi asettaa pantaa kaulan kasvun takia. Hankkeessa on toistaiseksi merkitty 47 valkohäntäpeuraa ja neljä metsäkaurista.
Säästä tutkimuseläin tutkimukselle
Merkityn peuran tai kauriin saa metsästää, mutta mahdollisimman pitkäkestoisen paikannusdatan saamiseksi toivotaan pannoitettujen eläinten säästämistä.
Jos merkitty eläin päätyy saaliiksi tai löytyy kuolleena, pyydetään siitä ilmoittamaan osoitteeseen [email protected].
Metsästyskauden aikana hirvieläimiä ei lähtökohtaisesti nukuteta, jotta vältytään lihan käyttökiellolta. Jos eläin on nukutettu, nukutuspäivämäärä lukee korvamerkissä. Ruokaviraston suosituksen mukaan nukutetun eläimen lihaa ei tule käyttää ravinnoksi puoleen vuoteen merkintäpäivämäärästä.
Pantailveksien avulla tietoa saalislajeista ja elinpiireistä
Ilvesten merkintään Luonnonvarakeskus (Luke) ylläpitää ilvesloukkuja. Lisäksi tehdään yhteistyötä Helmi-hankkeen ja metsästäjien kanssa. Ilves nukutetaan, korvamerkitään ja yli 10 kiloinen ilves pannoitetaan. Käsittelyn jälkeen ilves saa herätteen ja vapautetaan. Toistaiseksi hankkeessa on pannoitettu 11 ilvestä.
Paikannusdata tarjoaa mahdollisuuden selvittää, mitä ilvekset syövät. Pantailveksille tehdään tehoseurantoja, joissa GPS-paikannusten ryppäissä määritetään, onko kyseessä esimerkiksi lepo- vai saalistuspaikka. Jos paikalta löytyy saalis, selvitetään sen laji sekä mahdollisuuksien mukaan ikä ja sukupuoli. Pannoituksella saadaan myös tietoa ilvesten elinpiirien koosta ja vaihtelusta. Ilveskannan vahvistuttua on tärkeää selvittää, miten kannan kasvu on vaikuttanut lajin käyttäytymiseen ja ympäristön käyttöön.
Ilvesten pannoitus tapahtuu tiiviissä yhteistyössä metsästäjien ja maanomistajien kanssa. Pyydystämiseen ja merkintään tarvitaan hankelupalautakunnan, maanomistajan ja metsästysoikeuden haltijan luvat. Vastineeksi tarjoamme metsästäjille ja maanomistajille tietoa eläimen liikkeistä. Kiitämme lämpimästi metsästäjiä ja maanomistajia, joiden kanssa tehty yhteistyö mahdollistaa hankkeen onnistumisen.
Selvitys petojen ruokavaliomuutoksista
Hankkeessa selvitetään myös ilvesten ja susien ruokavalion muutosta niiden saaliseläinlajiston muuttuessa.
Ruokavaliossa tapahtuneet muutokset selviävät ilvesten, susien ja saaliseläinten luukudoksien isotooppivertailulla. Luukudokset muodostuvat eläinten syömistä hiilihydraateista, rasvasta ja proteiinista. Nämä puolestaan atomien eri versioista eli isotoopeista. Eläinten isotooppiprofiilit muodostuvat sen mukaan, mitä ravintoa ne syövät ja kuinka paljon.
Kun petojen ja niiden yleisten saalislajien isotooppiprofiilit tunnetaan, voidaan kunkin ravintokohteen osuus pedon ruokavaliosta päätellä. Luukudosten tutkimus mahdollistaa ruokavalion tarkastelun pitkältä, jopa usean vuoden, aikaväliltä.
Isotooppitutkimuksen tulokset auttavat ennustamaan ja mallintamaan ilvesten ja susien saalistuskäyttäytymistä monilajisessa ja muuttuvassa ympäristössä.
Tutkimus avuksi kannanhoidon suunnitteluun
Luken vuonna 2024 alkaneessa hankkeessa tutkitaan petojen ja pienten hirvieläinten välistä vuorovaikutusta sekä lajien käyttäytymistä ja kantojen kehitystä. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ja Luke, ja sen toiminta-alue on Etelä-Häme, Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta.
Tavoitteena on tuottaa tutkittua tietoa kannanhoidollisiin tarpeisiin. Hanke selvittää, miten pedot vaikuttavat pienten hirvieläinten kantoihin ja käyttäytymiseen, selvittää pienten hirvieläinten roolia petojen ravinnossa ja käyttäytymisessä sekä tuottaa perustutkimusta kohdelajien ekologiasta.
Tuloksia käytetään kahdessa väitöskirjassa. Ensimmäisessä tutkitaan suden ja ilveksen vaikutuksia kauriseläimiin ja toisessa selvitetään riistaruokinnan vaikutusta eläinten käyttäytymiseen ja ympäristöterveyteen.
Hankkeen pohjalta kirjoitetaan myös muita tieteellisiä julkaisuja ja raportteja, joita voidaan hyödyntää tulevaisuuden kannanhoidollisessa suunnittelussa.