Vesilintujen laskentaan lämpökameradronella

Lämpökameralla varustetun dronen tuomia mahdollisuuksia vesilintujen seurantaan tutkittiin Helsingin yliopiston Pro gradu -tutkielmassa. Tulokset olivat rohkaisevia.

Teksti Kalle Koskinen, Veli-Matti Väänänen ja Antti Piironen Kuvat Kalle Koskinen ja Petteri Ristonmaa

Julkaistu5.7.2024

Vesilintujen kannankehityksestä ja poikastuottoa seurataan Suomessa pääasiassa kevään ja kesän pistelaskennoilla, jotka ovat pysyneet samanlaisina kohta 40 vuoden ajan. Pistelaskenta on menetelmänä varsin hyvä ja se voidaan toteuttaa lähes jokaiselta metsästäjältä löytyvillä varusteilla. Viimeaikainen kehitys lämpökameroissa ja droneissa on tuonut kuitenkin uusia mahdollisuuksia, joita ei vielä ole kaikilta osin selvitetty.

Lämpökamerateknologia on ottanut suuria harppauksia viime vuosina ja aiemmin lähinnä viranomaisten käytössä olleet lämpökamerat ovat yleistyneet myös yksityiskäytössä. Samaan aikaan dronet ovat kehittyneet valtavasti, ja myös laitteiden hinta on pudonnut. Viime aikoina näitä kahta teknologiaa onkin yhdistetty, joskin lämpökameralla varustetut dronet ovat edelleen kalliita.

Dronen käytöstä vesilintulaskennoissa on julkaistu aiemmin joitakin tutkimuksia. Suomessa tavallista kameraa käyttävän dronen ei todettu tuovan paljoa lisäarvoa nykyiseen pistelaskentaan verrattuna, mutta Pohjois-Amerikassa on lämpökameralla varustetun dronen käytöstä vesilintulaskennoissa saatu lupaavia tuloksia – se kannusti tutkimaan menetelmän käyttöä myös Suomessa.

Tarkoituksena oli vertailla pistelaskentamenetelmää ja lämpökameradronella tapahtuvaa vesilintujen poikuelaskentaa, sekä pohtia olisiko lämpökameralla varustetusta dronesta haastajaa perinteiselle pistelaskennalle. Tutkimuksessa vertailtiin lintujen havaittavuutta eri menetelmillä ja laskentakohteen kasvipeitteisyyden vaikutusta lintujen havaittavuuteen eri menetelmillä. Lisäksi vertailtiin laskentoihin liittyvän satunnaisvirheen eron suuruutta menetelmien välillä eli kuinka lähellä samalla kohteella peräkkäisinä päivinä laskentojen tulokset olivat toisiaan.

Joskus linnut voitiin havaita niiden jättämän lämpövanan ansiosta. Linnut uidessaan sekoittivat pintavettä, jolloin yön aikana jäähtyneeseen pintaveteen sekoittui lämpimämpää vettä.

Dronella havaitaan hyvin lintuja

Dronelaskennassa löytyi noin kaksinkertaisesti lintuja kiikarien ja kaukoputken avulla tehtyyn pistelaskentaan verrattuna. Lisäksi dronella kerätty laskenta-aineisto oli tasaisempaa, eli peräkkäisinä päivinä löydettiin lähes saman verran lintuja, kun pistelaskennassa peräkkäisten päivien tulos vaihteli enemmän. Kasvipeitteisyyden lisääntyminen kohteella ei yllättäen suosinut dronea, eikä havaittavuuden heikkenemiselle kasvillisuuden suhteen saatu tilastollista tukea.

Kokonaisuudessaan tulokset vastasivat varsin pitkälti lähtöoletuksia. Menetelmät ovat monelta osin samankaltaiset, mutta eroja löytyi esimerkiksi sään asettamissa haasteissa. Vaikka tulokset osoittavat dronella saavutettavan hyötyjä vesilintulaskennassa, pistelaskennan korvaajaksi dronelaskennasta tuskin lähiaikoina on. Pistelaskennalla seurataan vesilintujen runsaudenmuutoksia toistamalla laskentoja samalla tavalla vuodesta toiseen, eikä tutkimuksessa löydetyllä erolla lintujen havaittavuudessa todennäköisesti ole merkittävää vaikutusta kannanseurannan tuloksiin ja tarkkuuteen.

Dronella löydettävä suurempi lintumäärä ja pienempi satunnaisvirhe eivät tuo valtavasti hyötyjä nykyiseen pistelaskentaan verrattuna. Tulos tarkoittaa, että pienemmällä määrällä dronelaskentapisteitä voitaisiin saavuttaa sama tarkkuus kuin suuremmalla määrällä pistelaskentapisteitä. Nykyinen pistelaskentaverkosto antaa kuitenkin varsin luotettava kuvan vesilinnuston kehityksestä. Lisäksi lämpökameralla varustetut dronet ovat vielä melko kalliita.

Puolisukeltajat viihtyvät usein kasvillisuuden reunamilla, josta ne löydettiin dronen lämpökameran avulla. Poikueen löytymisen jälkeen poikueen ikäluokka ja laji määritetään dronen tavallista kameraa käyttäen.
Vesikasvillisuus peittää helposti vesilinnun suojiinsa, jolloin linnun havaitseminen hankaloituu. Lämpökameralla kasvillisuuden seassa piilottelevan linnun tai lintupoikueen löytäminen on kuitenkin mahdollista.

Häirintälupaprosessi on työläs

Laskentoja varten haettiin Suomen riistakeskukselta ja Ely-keskukselta poikkeusluvat riistalintujen ja rauhoitettujen lintujen häirintään, koska linnut olisivat saattaneet häiriintyä esimerkiksi dronen aiheuttamasta äänestä, eikä lintujen häiritseminen niiden pesimäaikaan ole sallittua.

Lämpökameradronelle hyödyllisiä käyttökohteita kuitenkin voisi löytyä esimerkiksi Pohjois-Suomesta, jossa pistelaskentaverkosto on muuta maata harvempi. Siellä dronelaskennalla voitaisiin saavuttaa laskentatehoon lisäystä uusien pistelaskentapaikkojen perustamista tehokkaammin. Myös Lintuatlaksen tyyppisissä linnustokartoituksissa voisi dronesta olla apua.

Erityisen hyvin dronelaskenta soveltuisi yksittäisten kohteiden seurantaan, kun kohteen linnustoa halutaan seurata mahdollisimman tarkasti tai lintujen määrä halutaan tietää täsmällisesti. Esimerkiksi erilaisissa tutkimusprojekteissa voi lämpökameradronesta saatavissa oleva hyöty olla merkittävä.

Lisää mahdollisuuksia tutkimukseen ja riistakantojen seurantaan

Nyt testattu menetelmä ja laite eivät ole vertailukelpoisia esimerkiksi kymmeniä tuhansia euroja maksavilla laitteilla tehtäviin linjalaskentoihin, joka menetelmänä poikkeaa nykyisen kaltaisesta pistelaskennasta huomattavasti. Tutkittavaa siis riittää myös uusissa menetelmissä ja yhä kehittyvän teknologian hyödyntämisessä.

Vaikka vesilintulaskennat lämpökameradronella olisivatkin ehkä mahdollisia lähitulevaisuudessa, säilyvät kiikarit ja kaukoputki silti vesilintulaskijan vakiovarusteena ainakin toistaiseksi.

Tutkimus tehtiin Suomen riistakeskuksen Sotka kosteikot -hankkeen rahoittamana Pro gradu -tutkielmana Helsingin yliopistossa.