Metsätalouden tuilla edistetään riistanhoitoa

Metka-tukea voi hakea 1.3.2024 alkaen. Esimerkiksi taimikonhoidon ja nuoren metsän hoitotöihin tukea haetaan töiden toteuttamisen jälkeen, joten työt voi aloittaa metka-lain tultua voimaan 1.1.2024. Myös vapaaehtoista suojelua tuetaan myöntämällä ympäristötukea arvokkaiden elinympäristöjen säilyttämiseksi.

Nuoriin metsiin sekapuustoisuutta ja suojatiheikköjä

Sekapuustoisuudesta hyötyvät monet metsälajit. Taimikon ja nuoren metsän hoitotöissä tulee välttää lehtipuiden poistoa, jos lehtipuusto sopii kasvatettavaksi puustoksi eikä se haittaa muun kasvatettavan puuston kasvua. Lisäksi kohteelle voi jättää pienialaisia luonnontilaisia alueita, suojatiheikköjä, säästöpuuryhmiä tai pienvesien ja vesistöjen suojavyöhykkeitä. Nämä hoitamattomat alueet eivät vähennä tukea, jos niiden yhteispinta-ala on alle kymmenen prosenttia hoitokohteen kokonaisalasta.

Suojatiheikön laatua parantavat puuston monilajisuus, pensaat ja varvukko. Tiheikkö toimii riistalle ja monille muille lajeille tärkeänä suoja-, ravinto- ja lisääntymispaikkana. Metsän varttuessa tiheiköistä voi kehittyä hakkuiden yhteydessä jätettäviä säästöpuuryhmiä.

Suometsänhoitoon suunnitelmallisuutta

Suometsän hoitosuunnitelman laatimiseen voidaan myöntää tukea, jos suunnitelma sisältää vesiensuojelun kannalta tarpeellisten toimenpiteiden suunnittelun ja luontoarvojen selvittämisen. Lisäksi suometsän hoitosuunnitelman yhteydessä selvitetään jatkuvan metsänkasvatuksen, terveyslannoituksen sekä vedenpinnan säätelyn mahdollisuudet. Tarpeetonta ojien kunnostusta vältetään, eikä jatkossa enää tueta kunnostusojituksen toteutusta.

Hoitosuunnitelman perusteella haettu tuki vesiensuojelutoimenpiteiden toteutukseen on täysimääräinen. Tehokkailla ja laaja-alaisilla vesiensuojelurakenteilla, kuten kosteikoilla, voidaan estää vesien kuormitusta ja parantaa vesilintujen pesintä- ja ravinnonsaantimahdollisuuksia.

Myös suoelinympäristöjen tilaa parantaviin töihin, kuten suon ennallistamiseen, voi hakea suometsänhoidon suunnittelun jälkeen täysimääräistä luonnonhoidon suunnittelu- ja toteutustukea. Ennallistamisesta hyötyvät metsäkanalinnut kuten riekot.

Suometsien hoitosuunnitelman teon yhteydessä suunnittelija neuvoo metsänomistajia turvemaiden jatkuvan kasvatuksen mahdollisuuksista sekä välttämään turhia ojituksia, joista riistakin hyötyy.

Luonnonhoidolla parannetaan lajien elinoloja

Metsäkeskuksen laatimat alueelliset elinympäristöjen tilaa parantavat tai vesiensuojelua tehostavat luonnonhoitohankkeet säilyvät uudessa kannustejärjestelmässä. Jatkossa maanomistaja voi hakea luonnonhoitotukea myös suoraan esimerkiksi lähteiden kunnostuksen tai suon ennallistamisen suunnitteluun ja toteutukseen. Luonnonhoidon tuet ovat täysimääräisiä.

Metsänomistajan suora luonnonhoitotuen haku tarjoaa mahdollisuuksia riistan elinympäristöjen parantamiseen etenkin turvemailla. Myös pienvesien kalakantojen elpymistä on mahdollista parantaa esimerkiksi tukkimalla puroon laskevia ojia tai ohjaamalla vesiä pintavalutukseen.

Metsänomistajat ja toimijat avainasemassa

Metsänomistajan ja metsäalan toimijan kannattaa ottaa luonnonhoito, vesiensuojelu ja riistanhoito puheeksi, kun sovitaan hoito- ja hakkuutöistä. Tukijärjestelmä mahdollistaa toimijoiden palveluntarjonnan laajentamisen luonnonhoitoon ja vesiensuojeluun.

Metsätalouden tuet hyödyttävät niin metsänkasvua ja hiilensidontaa, ilmastokestävyyttä, puhtaampia vesiä kuin metsien monikäyttöä.

Kirjoittaja on Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon johtava asiantuntija.