Strategiatyötä valtakunnan ja maakuntien tasolla
Riistaneuvostot huomioivat riistapolitiikkaan liittyvät erilaiset näkökulmat ja intressit avoimella ja vuorovaikutteisella työskentelyllään.
Valtakunnallinen riistaneuvosto on Suomen riistakeskuksen yhteydessä toimiva strateginen toimielin, jonka tehtävänä on käsitellä riistataloutta koskevia asioita koko valtakunnan tasolla. Vastaavasti alueellinen riistaneuvosto toimii kaikilla viidellätoista maakuntatason riistakeskusalueella. Alueellisen ja valtakunnallisen riistaneuvoston tehtävät on säädetty riistahallintolaissa ja valtioneuvoston asetuksessa riistahallinnosta.
Valtakunnallinen riistaneuvosto tukee osallistavaa toimintatapaa riistapolitiikan valmistelussa ja toimeenpanossa. Riistaneuvostolla on tärkeä rooli esimerkiksi riistalajien kansallisten hoitosuunnitelmien ja metsästystä koskevan lainsäädännön valmistelussa. Keskeistä toiminnassa on avoin ja vuorovaikutteinen yhteistyö eri intressiryhmien kesken.
Valtakunnallisessa riistaneuvostossa on jäsenenä edustaja kultakin Suomen riistakeskuksen 15 toiminta-alueelta, joka tuo toimintaan alueellista kattavuutta ja näkemystä eri alueiden erityispiirteistä. Lisäksi valtakunnalliseen riistaneuvostoon kuuluvat edustajat maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Metsähallituksesta, valtakunnallista metsätaloutta edistävästä julkisesta tahosta, Luonnonvarakeskuksesta, maa- ja metsätalouden kannalta valtakunnallisesti merkittävästä järjestöstä, metsästyksen ja riistanhoidon kannalta valtakunnallisesti merkittävästä järjestöstä sekä luonnonsuojelun kannalta valtakunnallisesti merkittävästä järjestöstä.
Riistaneuvoston laaja-alaisella kokoonpanolla ja vuorovaikutteisella työskentelytavalla varmistetaan, että riistapolitiikkaan liittyvät erilaiset näkökulmat ja intressit tulevat kattavasti huomioiduksi. Valtakunnallinen riistaneuvosto kokoontuu 2–3 kertaa vuodessa.
Aluetasolla on oma toimielin
Alueelliseen riistaneuvostoon kuuluu kuusi riistakeskusalueen metsästäjien edustajaa, joista yksi toimii puheenjohtajana. Sidostahojen ääntä alueellisissa riistaneuvoistoissa käyttävät maakuntaliiton, ELY-keskuksen, metsäkeskuksen ja alueellisesti merkittävän maanomistajatahon edustaja.
Nimensä mukaisesti alueellisen riistaneuvoston tehtävät liittyvät pääasiassa aluetason toimintaan. Merkittävä tehtävä on alueellisten sidosryhmien kuuleminen riistaeläinten hoitosuunnitelmien valmistelutyössä ja riistatalouden suunnittelussa. Tutuin ja ehkäpä tänä päivänä haasteellisin esimerkki alueellisen riistaneuvoston työstä lienee hirvieläinkantatavoitteiden asettaminen toimialueensa hirvitalousalueille. Alueelliset riistaneuvostot pitävät 3–4 kokousta vuodessa.
Maa- ja metsätalousministeriö nimittää
Maa- ja metsätalousministeriö nimittää valtakunnallisen riistaneuvoston ja alueelliset riistaneuvostot tehtäväänsä kolmeksi vuodeksi kerrallaan tehtyjen esitysten perusteella. Sidosryhmien edustus neuvostoihin nimitetään asianosaisten tahojen edustajikseen esittämistä henkilöistä.
Metsästäjien edustajan polku riistaneuvostoon on pidempi. Riistanhoitoyhdistykset päättävät helmikuun vuosikokouksissaan oman alueensa ehdokkaan alueelliseen ja valtakunnalliseen riistaneuvostoon. Maaliskuussa riistanhoitoyhdistysten aluekokous päättää keitä maa- ja metsätalousministeriölle aluetasolta esitetään riistaneuvostojen jäseniksi seuraavalle toimikaudelle.
Riistaneuvostojen toimikausi on kolme vuotta. Seuraava kausi alkaa elokuussa 2024.
