Operaatio Lintuatlas – vesilintuaktiiveja haetaan!
Suomen pesimälinnuston muutoksia seurataan muutaman vuosikymmenen välein lintuatlas-kartoituksen avulla. Metsästäjien apua tarvitaan, jotta riistavesilintujen kartoituksesta kattava. Lähde mukaan!
Lintuatlaskartoituksessa pesimälinnuston muutoksia seurataan 10 x 10 kilometrin karttaruuduissa. Aiemmin kartoitukset on tehty pääasiassa lintuharrastajien voimin, mutta nyt kattavuutta halutaan lisätä. Metsästäjiä tarvitaan. Meillä on ”joukkue” (metsästysseura) jokaisessa kylässä ja kaupungissa kautta Suomen. Erityisesti Pohjois-Suomessa on runsaasti kartoittamattomia ruutuja, joiden pesimäympäristöjen vesilintupotentiaalia ei tunneta.
Aktiivit koulutetaan
Suomen riistakeskus on aloittanut kampanjan, jonka tarkoituksena on kerätä vesilintutietoa etenkin kartoitusaukoista. Alueelliset riistasuunnittelijat hakevat metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten kautta vesilintuaktiiveja, jotka koulutetaan tehtävään.
Havainnot voidaan tallentaa suoraan maastosta Oma riistaan, josta ne virtaavat atlaskartoituksen tiedoiksi.
Erityisen tärkeitä ovat havainnot taantuneiden vesilintulajien (jouhisorsa, haapana, lapasorsa, heinätavi, tukkasotka, punasotka, nokikana) poikueista. Myös metsähanhihavainnot ovat kullanarvoisia.
Voit ilmoittautua vesilintuaktiivien koulutustilaisuuksiin ottamalla yhteyttä alueesi riistasuunnittelijaan. Yhteystiedot löytyvät riista.fi-sivuilta.
Kaikki metsästäjät mukaan
Kuka tahansa voi osallistua kirjaamalla vesilintujen poikuehavaintoja Oma riistaan. Teetpä sitten havainnon kesälomalla laiturin nokasta tai retkeilet tositarkoituksella vesilintupoikueiden perässä, kirjaa havaintosi.
Riistakeskus toivoo aktiivisuutta myös vesilintujen pari- ja poikuelaskentoihin. Niiden tieto saadaan lintuatlaksen osaksi, mutta erillistä atlasaktiivisuutta tarvitaan pesimäalueiden kartoittamiseksi.
Teksti Risto Paakkonen
Metsästäjä, kanna kortesi kekoon kattavamman riistatiedon tuottamisessa
Niin vuosittaisten vesilintulaskentojen kuin atlaskartoituksenkin osalta on tärkeää saada vesilintuhavaintoja kattavasti. Näin varmistetaan, ettei tärkeitä pesintäalueita jää pimentoon.
Vuosittaiset vesilintulaskennat
- Tiettyinä ajankohtina kiinteäksi määritellyillä havaintopisteillä
- Uusia havaintopisteitä voi ja kannattaa perustaa
- Seurataan vesilintukantojen kehitystä, tuottoa ja laaditaan vuosittainen raportti: luke.fi/fi/seurannat/vesilintuseurannat
Atlaskartoitus 2022–2025
- Havainnointia ei ole rajattu kuten vesilintulaskennassa
- Selvitetään kaikkien lintulajien esiintymistä ja pesinnän varmuutta atlaskarttaruuduilla
- Verrataan aiempien kartoitusten tuloksiin (edellinen 2006–2010)
- Vesilintujen pistelaskentatulokset tulevat osaksi atlaskartoitusta
- lintuatlas.fi
Suomalainen riistatieto on huippuluokkaa
Metsästäjien keräämää tietoa käytetään päätöksenteossa ajantasaisesti ja joustavasti. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia kestävän käytön varmistajia ovat riistakolmioverkosto sekä tapa kerätä hirvieläin- ja suurpetotietoa. Metsästäjät avustavat, riippumaton tutkimus tekee kanta-arviot ja maa- ja metsätalousministeriö tekee riistakeskuksen avustamana tarvittavat riistapäätökset.
Metsästäjät ovat kunnostautuneet myös vesilintukantojen seurannassa, mutta siinä meillä on vielä kirittävää.
