Rusakon haavakkojahti pihapiirissä
Lopulta vapauttava tuomio

Metsästäjä-lehti julkaisee ja käsittelee ”Rikos ja rangaistus” -palstalla ajankohtaisia, riistaan, metsästykseen, yhdistystoimintaan sekä aseisiin liittyviä oikeustapauksia. Tapaukset on koonnut asianajaja Panu Hiidenmies.

Syytteen mukaan metsästäjä oli rikkonut yleisen turvallisuuden vuoksi annettua metsästystä koskevaa kieltoa ampumalla rusakkoa lähempänä kuin 150 metrin päässä asutusta rakennuksesta.

Metsästäjä oli ampuessaan ollut vajaan 10 metrin päässä lähimmästä asuinrakennuksesta ja muutamien kymmenien metrien päässä toisesta asuinrakennuksesta.

Syyttäjä vaati metsästäjälle rangaistusta metsästysrikoksesta tai toissijaisesti metsästysrikkomuksesta. Lisäksi syyttäjä vaati rikoksentekovälineenä käytetyn haulikon menettämistä valtiolle sekä metsästäjän maksettavaksi 80 euroa rikosuhrimaksua.

Metsästäjä vastaa

Metsästäjä kiisti syytteet. Hän vaati, että käräjäoikeuden tulee hylätä ne ja että valtio tulee velvoittaa korvaamaan hänen asianosaiskulunsa 200 euroa ja oikeudenkäyntikulunsa 3 541,60 euroa.

Kysymys oli metsästäjän mukaan ollut aikaisemmin ampumalla pahasti haavoitetun rusakon lopettamisesta metsästyslain 84 §:n nojalla. Kyseinen lainkohta (eläinsuojelulliset näkökohdat) velvoitti metsästäjän toimimaan kyseisellä tavalla.

Kyse ei joka tapauksessa ollut yleisen turvallisuuden vuoksi annettujen metsästystä koskevien kieltojen rikkomisesta. Näillä kielloilla tarkoitettiin aluehallintoviraston oikeutta määräajaksi kieltää metsästys tietyllä alueella tai rajoittaa sitä eläintautien leviämisen estämiseksi. Metsästäjä kiisti kaikki muutkin syyttäjän vaatimukset ja vaati haulikon palauttamista.

Tuomioistuin arvioi ja teki johtopäätökset

Asiassa oli riidatonta, että metsästäjä oli ampunut rusakon pihapiirissä ja hänellä ei ollut rakennuksen omistajan nimenomaista lupaa tähän.

Oliko kyseessä metsästysrikos? Syyttäjä perusteli vaatimustaan nimenomaan yleisen turvallisuuden rikkomisella, ei sillä, että metsästäjä olisi aiheuttanut vaaraa ihmisille. Käräjäoikeudenkin mukaan metsästysrikos voi tulla kyseeseen, jos ampuminen aiheuttaa konkreettista vaaraa ihmiselle. Jos tällaista vaaraa ei aiheudu, kyseeseen tulee metsästyslain 25 §:n ja 74 §:n nojalla metsästysrikkomus.

Entä oliko kyseessä metsästysrikkomus? Käräjäoikeus totesi käyneen ilmi, että metsästäjä oli rusakkoa jäljittäessään tullut autolla mainittuun pihapiiriin ja tämän jälkeen tienlaidasta ampunut rusakon. Etäisyys ampumapaikasta rusakkoon oli ollut noin 24 metriä ja omakotitaloon noin 8 metriä. Metsästäjä oli ampunut rusakon pian autosta nousemisensa jälkeen, ainakaan hän ei ollut yrittänyt mennä lähemmäs. Huomioiden ampumaetäisyys sekä se ettei pihapiirissä ollut todistajan ja valokuvien mukaan näkynyt verijälkiä, käräjäoikeus piti varsin epätodennäköisenä metsästäjän voineen ampumispaikastaan käsin todeta rusakon haavoittuneeksi.

Edellä kerrotun vuoksi käräjäoikeus ei pitänyt uskottavana, että rusakko olisi ollut ja todettu haavoittuneeksi ampumishetkellä.

Käräjäoikeus totesi myös, että jos kaikesta edellä kerrotusta huolimatta olisi katsottu, että kyseessä oli ollut sama aiemmin ampumisesta haavoittunut rusakko, metsästäjän olisi pitänyt lopettaa se muulla tavalla tai paikassa. Käräjäoikeus tuomitsi metsästäjän yhteensä 15 päiväsakkoon, mutta haulikko palautettiin hänelle. Metsästäjä vaatimus oikeudenkäyntikulujensa määräämisestä valtion maksettavaksi hylättiin. 

Metsästäjä valittaa hovioikeuteen

Hovioikeudessa esitettiin poliisin heti tapahtumapaikalla ottamia valokuvia, joista ilmeni, että rusakko vuosi verta ennen lopettamista. Kyseessä oli metsästäjän mukaan todellakin sama eläin, jota oli jahdin yhdessä aiemmin ammuttu.

Syyttäjä lausui, että valitus tuli lisänäytön perusteella hyväksyä ja käräjäoikeuden tuomio siksi kumota. Hovioikeus hylkäsi syytteen ja vapautti metsästäjän rangaistuksesta. Valtio määrättiin maksamaan 5816 euroa asianajokuluja sekä 200 euroa asianosaiskuluja metsästäjälle.