Euroopan taantuvien vesilintujen metsästys tarkasteluun

Monien vesilintujen pesimäkannat ovat taantuneet Suomessa jo pitkään. EU:n komission tuoreen selvityksen mukaan EU:n kaikista metsästettävistä lintulajeista/-kannoista puolet ei ole ”turvallisella” tasolla. Komissio onkin käynnistänyt taantuvien lintulajien metsästyksen kestävyyden tarkastelun. Erityisesti muuttolinnuilla valtioiden rajat ylittävä tarkastelu on perusteltu, koska metsästyspaine koko muuttoreitin varrella voi olla liian suuri.

Suomi on Euroopan unionin tärkeimpiä vesilintujen poikastuotantoalueita. Esimerkiksi jouhisorsan EU:n pesimäkannasta peräti 93 prosenttia pesii Suomessa. Vuosien 2007–2018 välillä Suomen kanta väheni noin 60 prosenttia. Vastaavasti haapanan EU:n pesimäkannasta on 68 % Suomessa ja se on vähentynyt lyhyellä aikavälillä 46 %. Suomen pesimäkantojen taantuminen aiheuttaa siten huolta koko EU:ssa.

Tällä hallituskaudella pääministeri Marinin hallituksen ohjelman myötä maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt SOTKA-hankkeen vesilintukantojen tilan parantamiseksi. Hallituksen budjetoima yhteensä 9 miljoonan euron määräraha on ennennäkemätön panostus riistanhoitoon. Valtioneuvosto teki viime keväänä periaatepäätöksen vielä laajemmasta HELMI-elinympäristöohjelmasta vuoteen 2030 saakka.

Elinympäristöjen kunnostus on välttämätöntä, mutta sen vaikutukset näkyvät hitaasti pitkällä aikavälillä. Metsästyslain mukaan metsästystä on harjoitettava kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja siten, että riistaeläinkannat eivät vaarannu ja luontoa ei tarpeettomasti vahingoiteta. Siksi täytyykin varmistaa, ettei kantojen taantumaa syvennetä entisestään liiallisella metsästyksellä. Vastuu on kansallisilla viranomaisilla.

Suomen aloitteesta koko muuttoreitin metsästyksen säätelyjärjestelmä on kehitetty metsähanhelle ja valmistellaan parhaillaan haahkalle. Samanlaisia tarvitaan pian muillekin lajeille.