Rohkaisevia tuloksia
Loppukesän riistakolmiolaskennat on jälleen tehty metsäkanalintukantojen tilan arvioimiseksi. Kaikilla laskettavilla metsäkantalintulajeilla on havaittavissa kannankasvua.
Kesän säät vaikuttavat metsäkanalintujen poikastuottoon. Tyypillisesti lämmin alkukesä suosii poikasten selviytymistä ja se takaa myös hyönteisravinnon saatavuuden. Tänä vuonna kesäkuu oli toista vuotta peräkkäin poikkeuksellisen lämmin ja hellepäiviä oli ennätykselliset 25. Edellisvuodesta poiketen, myös heinäkuu oli hyvin lämmin, sekä kuiva. Helteistä ei ollut nähtävästi haittaa, sillä kuluvan kesän pesinnät ovat onnistuneet oikein hyvin.
Metso
Metson valtakunnallinen kannankehitys on ollut edellisten kahden vuosikymmenen aikana lievästi kasvava. Viime vuoteen verrattuna tiheydet keskimäärin kasvoivat hiukan. Tiheydet ovat normaalia suuremmat viidellä riistakeskusalueella ja matalampia vain Pohjois-Hämeessä.
Metson poikasosuus oli keskimääräistä suurempi Oulussa, kun taas Lapissa havaittiin keskimääräistä isompia poikueita. Sen sijaan Pohjois-Hämeessä ja Keski-Suomessa oli normaalia pienempi poikasosuus ja harvinaisen pieniä poikueita.
Teeri
Teeren valtakunnallinen kannankehitys on ollut kahden viime vuosikymmenen aikana vakaa. Viime vuoteen verrattuna tiheydet keskimäärin kasvoivat, mutta paikallista vaihtelua on melko paljon. Viidellä riistakeskusalueella tiheydet ovat keskiarvoa korkeampia, monilla alueilla jopa huomattavasti. Pohjois-Hämeessä ja Uudellamaalla teeritiheydet ovat poikkeuksellisen matalat ja Uudellamaalla ne ovat romahtaneet liki puoleen edellisvuoteen verrattuna.
Teeren poikasosuus oli huomattavan suuri (yli 60 prosenttia) Kainuussa, Oulussa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, jossa myös poikueiden koot olivat keskimääräistä suurempia.
Pyy
Pyykannat ovat jo 3–5 vuoden ajan näyttäneet selviä palautumisen merkkejä pahimmasta aallonpohjasta, joka oli 2016–2017. Viime vuoteen verrattuna pyyn tiheydet kasvoivat poikkeuksellisen yhtenäisesti eri puolilla maata. Pohjois-Karjalassa, Rannikko-Pohjanmaalla ja Kainuussa kasvu on ollut voimakasta.
Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa ja Oulussa pyytiheys on pitkäaikaisen keskiarvonsa yläpuolella, kun taas Pohjois-Hämeessä aikuiskanta on hieman normaalia pienempi. Muilla alueilla kannat ovat jo lähellä keskiarvoaan.
Pyyn poikasosuus oli huomattavan suuri Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, mutta muillakin alueilla pesintä on onnistunut normaalia paremmin.
Riekko
Riekon kanta on kasvanut maltillisesti jo neljättä tai viidettä vuotta peräkkäin. Kasvu keskittyi lajin vahvimmille alueille Lappiin, Ouluun ja Kainuuseen. Etelämpänä, siellä missä lajia vielä esiintyy, kanta taantui hieman tai pysyi vakaana. Tiheys on nyt Lapissa pitkäaikaisen keskiarvonsa vaiheilla, mutta jää edelleen sen alapuolelle Oulussa ja Kainuussa.
Riekon poikasosuus oli kuluvana kesänä poikkeuksellisen korkea Kainuussa, kun taas Lapissa se oli hieman keskiarvonsa alapuolella. Muuten poikastuotto oli jotakuinkin normaali.
Isot kiitokset laskijoille!
Suomen riistakantojen seuranta on kansainvälisestikin katsoen huippuluokkaa, ja riistakolmiot ovat yksi seurannan lippulaivoista. Riistakolmiolaskennassa mitataan vuosittain Suomen metsäpeitteisen osan alueellisia kanalintutiheyksiä, poikastuottoa ja poikuekokoja.
Laskenta tehdään vapaaehtoisvoimin metsästäjien toimesta. Koko Suomessa laskettiin tänä vuonna 10.8.2020 mennessä 890 riistakolmioita. Tämä on sekä tärkeä että kiitettävä suoritus.
Laskenta-aineistoja käytetään seurantatarkoituksessa kantojen tilan ja muutosten arvioinnissa. Lisäksi aineistoja käytetään tutkimustarkoituksessa, sekä kannanhoidon suunnittelussa. Tuoreita riistakolmiolaskentojen tuloksia käytetään vuosittain metsäkanalintujen alueellisia metsästysaikoja asetettaessa.
