Talvipesät kertovat majavakantojen koosta

Talvipesien lukumäärä kertoo majavien perheyhteisöjen määrän, koska kullakin majavaperheellä on vain yksi talvipesä. Luonnonvarakeskus tekee kanta-arvion, joka saadaan kertomalla pesien määrä perheyhteisöjen koolla.

Euroopanmajavia aiempaa enemmän

Laskennassa ilmoitettiin 1 306 pesää 218 metsästysseurasta (6,0 pesää/seura). Euroopanmajavan kanta-arvio on siten 3 700−5 000 yksilöä (perheyhteisön koko 2,8−3,8). Edellisessä laskennassa 2017 kanta-arvio oli 3 300−4 500, joten euroopanmajavakanta on kasvanut jonkin verran. Ilmoitettujen pesien lukumäärä kasvoi Pohjanmaalla, Rannikko-Pohjanmaalla ja Lapissa. Varsinais-Suomesta ilmoitettiin 23 pesää, kun edellisessä laskennassa ilmoitettiin vain yksi pesä. Satakunnassa ei ollut muutosta.

Pesätiheys (pesiä/1 000 ha) kasvoi Rannikko-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Hämeessä ja pieneni hieman Satakunnassa. Euroopanmajavatiheys oli 0,30 pesää/1 000 ha. Suurin pesätiheys, 1,1 pesää/ 1 000 ha, on eteläisen Suomen euroopanmajava-alueilla.

Kanadanmajavakannan koko pysynyt samana

Laskennassa ilmoitettiin 3 728 pesää 1 361 seurasta (2,7/seura). Kanadanmajavan kanta olisi näin ollen 10 000–19 000 yksilöä (perheyhteisön koko 2,8−5,2). Kannan koossa ei ole juuri tapahtunut muutosta edelliseen laskentaan verrattuna, mutta paikallisia muutoksia on jonkin verran.

Ilmoitettujen pesien lukumäärä kasvoi Kainuussa, Oulussa, Keski-Suomessa ja Lapissa, mutta pieneni Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa. Uudeltamaalta laskentaan osallistui kaksi seuraa vuonna 2017 (yhteensä 2 pesää), mutta 2020 Uudeltamaalta ei osallistuttu laskentaan.

Pesätiheys (pesiä/1 000 ha) kasvoi Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa ja pieneni Pohjois-Savossa. Pesätiheys oli 0,25 pesää/ 1 000 ha. Suurin kanadanmajavatiheys on Itä-Suomessa: Etelä- ja Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kaakossa (0,7 pesää/1 000 ha). Tiheys on pienempi kuin Etelä-Suomen euroopanmajava-alueilla.

Pohjois-Hämeestä ilmoitettiin 35 pesää 11 seurasta (0,8 pesää/1 000 ha), jotka eivät ole mukana yllä olevissa luvuissa euroopan- ja kanadanmajavista, koska alueella on sekä euroopan- että kanadanmajavia. Myös Satakunnan itäosissa (Kihniö, Parkano), Pohjanmaalla (Kurikka), Länsi-Lapissa ja kaakkoisrajalla (Simpele, Rautjärvi) voi olla molempia lajeja.

DNA-analyysit apuna levinneisyyden selvittämisessä

Majavalajien levinneisyyttä on kartoitettu kudosnäytteistä ja majavien syönnöksiltä kerätyistä lastunäytteistä tehtyjen DNA-analyysien avulla. Toistaiseksi on saatu määritettyä 222 näytettä euroopanmajavista ja 89 näytettä kanadanmajavista.

Euroopanmajava on viime vuosina levittäytynyt yhä enemmän Pohjanmaan eteläosiin, Rannikko-Pohjanmaalle ja myös Varsinais-Suomen koillisosaan.

Kurikassa Pohjanmaalla on todettu molemmat lajit samasta vesistöstä. Pohjois-Hämeessä Ylöjärvellä on mahdollisesti ollut jo pitkään molempia lajeja, ja jopa samojen pesien tuntumasta on määritetty sekä euroopan- että kanadanmajava. Länsi-Lapissa on jo melko tiheä, ilmeisesti Ruotsin puolelta tullut euroopanmajavakanta. Rovaniemellä esiintyy molempia lajeja. Uusimmat määritykset euroopanmajavasta on tehty kaakkoisrajalta (Simpele, Rautjärvi), minne majavat ovat todennäköisesti levinneet Venäjän puolelta.

Metsästäjiltä ja muilta luonnossa liikkujilta toivotaan edelleen lastunäytteitä majavien syönnöksiltä eritysesti kaakkoisrajan tuntumasta, Pohjois-Hämeestä, Pohjanmaan eteläosista sekä Lapista.

Kerää lastut kertakäyttöhanskoja käyttäen puhtaaseen pussiin ja lähetä ne kirjeenä osoitteeseen: Anneli Virta, Luonnonvarakeskus, Alimentum/Myllytie 1, 31600 Jokioinen.

Tarkemmat ohjeet: www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/riista/majavat/majavanaytteiden-kerays-2/