Áigeguovdilis ságat sámegillii

Ealganálli lagabus mihttomeriid

Ealgadávjodatmihttomearit leat fáhtejuvvon máŋgga sajis. Báhcán náli miesseossodat lea báikkistis, muhto nális leat muhtun sajiin oalle olu njiŋŋálasat.

TEAKSTA Pirkka Peltonen ja Ville Viitanen

Julkaistu14.5.2020

Luondduriggodatguovddáža buvttadan nálleárvvoštallama mielde ealggaid dálvenálli lei meahcásteami maŋŋá 87 200 ovttadaga (95 % luohttámušgaska 74 800 – 100 600). Nálli unnui ovddit jagis 8,4 proseantta ja lahkona riikkaviidosaš dálvenáli mihttomeari, mii lea 68 000 – 85 000 ealgga.

Nálli lea teahttáseamos máttarittus ja Riddo-Mearrabađas. Unnimus ealganálli lea Davvi-Sámis Ohcejogas ja Eanodagas. Ealganálli njiejai buot eará sajiin earret Kainuus.

Ealganálli ealgadoalloguovlluid guovdu bivddu 2019 maŋŋá ealgga / 100ha.

Dávjodat ovdáneamen mihttomeari guvlui

Suoma 59 ealgadoalloguovllus golmmas ealgadávjodat lea unnit go mihttomearri. Vuollel logi proseantta badjel mannan ealgadávjodagas lea 17 guovllus ja badjel logi proseantta badjel mannan 11 guovllus. Oppalaččat ealganális lea dáhpáhuvvan mearkkašahtti mihttomeriid čuvvon ovdáneapmi ovddit jagis.

Náli čuohppandárbu lea stuorámus Gaska-Suomas, riikka máttanuortaoasis ja muhtun Lappi ealgadoalloguovlluin.

Njiŋŋálasat menddo olu, miesseoassi báikkistis

Sohkabeallejuohku lea njiŋŋálasaid bealde eandalii riikka gaskaosiin ja Nuortabađaeatnama máttaosiin, ealgadoalloguovlodásis juobe 2,3 njiŋŋálasa ovtta varris ealgga ala. Davvi-Suomas, Aitosaš-Suomas ja Uusimaas ealganáli sohkabeallejuohku lea máŋgga sajiin mihttomeari siste.

Miesseossosat lea riikkaviidosaččat mihttomearrerámma siste, earret Nuortabađaeatnama, Davvi-Savo ja Mátta-Lappi.

Diehtokássa

Dárkilut dieđut Luke nálleárvvoštallamiin gávdnojit
riistahavainnot.fi-siidduin.