Čavčča bárbmu stivre stuorračuonjá meahcástanráddjehusaid
Taigastuorračuonja ollesjorggáhat regrešuvnnas doaivvalaš boahttevuhtii vuođđuduvvá fuođđodieđu vuođul dahkkojuvvon riikkaidgaskasaš ovttasbargui ja vuogálaš meahccebivddu ráddjemii.
Taigastuorračuonjánálli manai maŋos čielgasit jahkeduháha molsašuvvama guktuid bealde. Áiggálaš oktavuohta meahcástanráddjehusaid ja mannan jagiin vuhtton náli stuorruma gaskkas čujuha, ahte liiggálaš jápminlohku meahccebivddu dihtii lea leamašan guovddáš sivva náli unnumii.
Bessenmenestupmi meroštallá dan mo taigastuorračuotnjágat gávdnojit čakčat
Váldooassi taigastuorračuotnjágiin dálvádit Mátta-Ruoŧas, gos meahccebivdu lea lobálaš dušše gilvinvahágiid eastadeapmin. Smávva mearit dálvádit maiddái Dánmárkkus ja Duiskkas. Dánmárkkus taigastuorračuotnjágiid meahccebivdu lea ráddjejuvvon garrasit guvllolaš ja áiggálaš meahcástangildosiin ja Duiskkas šládja lea ráfáiduhtton.
Giđđat váldooassi čuotnjágiin girdet Davviluovtta badjel vuoiŋŋastit Mátta-Suoma bealdoguovlluide, gos dat biđggiidit bessenguovlluideaset. Geassit ja čakčat taigastuorračuotnjága eallima meroštallá dat, bessego loddi ja lihkostuvvágo dat bessemis. Nuoramus ahkeluohkát ja oassi boarrásamosiin eai besse, ja dat fárrejit geassemánus Novaja Zemlja sullui lápmeáigái. Lápmeáigefárremii vulget maiddái lottit maid bessen ii lihkostuvvan, nuba suoidne-borgemánus Suomas dihttojit dušše bessemis lihkostuvvan lottit ja daid čivggat.
Baji álggus meahccebivdu bessenguovlluin čuohcá nappo seammaáigásaččat sihke náli deháleamos oassái – loddeetniide maid bessen lea lihkostuvvan – ja náli vehámus mávssolaš oassái dahje seammá jagi čivggaide. Dát lottit girdigohtet borge-čakčamánus, ja máŋggat dain girdet njuolga bessenguovlluin Ruŧŧii.
Novaja Zemljalas lápmán lottit fárrejit čakčamánu loahpa bealde ja golggotmánus. Dáinge lottiin máŋggat girdet njuolga lápmeguovlluin Ruŧŧii, muhto lottit čoahkkanit vuoiŋŋastit eandalii Liminganlahti birrasii Davvebađaeatnamii. Ruoŧa dálvádanguovlluin beassádagat ja bessekeahtes lottit seahkanit ja dat lihkadit seammá dohkiin čuovvovaš giđa rádjái.
Tundračuotnjágat fárrejit maŋŋeleappos čakčat nuortin
Tundračuotnjágat fárrejit nuortalit geinno–dagaid mielde: Dábálaš čavčča tundra-čuotnjágat vuoiŋŋastit eanaš Máttanuorta-Suomas. Daid fárren álgá seammá áigge go Taigastuorračuotnjágiin mat máhccet Novaja Zemljas, ja tundra-stuorrá-čuotnjágiid ossodat stuorračuotnjágiin lassána go čakča ovdána.
Máttanuorta-Suoma stuorračuonjábivdin vuođđuduvvá johtimiid earuide. Meahccebivdin lea ráddjejuvvon riikka nuortaoassái ja loahppačakčii, goas dat čuohcá sihke áigái ja guvlui, main gaskamearalaččat stuorra oassi stuorračuotnjágiin leat tundrastuorračuotnjágat. Sálaščuovvuma vuođul bivdin máttanuortin čuohcáge čielgasit tundračuotnjágii.
Raportere stuorračuonjásállašat
Stuorračuonjásállašis lea sálašalmmuhangeatnegasvuohta. Almmuhusa lea álkimus dahkat Oma riistas.
Lassin sávvat govaid sálaš stuorračuonjá oaivvis ja soajis vuollešládja- ja ahkejuohkášumi čuovvumii. Sávvat govaid čujuhussii hanhi@riista.fi. Lassediehtun reahkká sállaša bivdinbeaivi ja -gielda.
