Valkohäntäpeura riistaresurssina

Kasvavan valkohäntäpeurakannan ansiosta yhä useampi maanomistaja, riistatalousyrittäjä ja metsästysseura on saanut tuloa peuroista. Moni seura on voinut kustantaa investointeja, kuten lahtivajoja ja kylmiöitä myymällä peuranlihaa tai vastaanottamalla metsästysvieraita. Samalla yhä useampi kuluttaja on saanut riistalihaa keittiöönsä.

TekstiMikael Wikström ja Klaus EkmanKuva Heikki Mikkola
Julkaistu27.4.2021

Viime metsästyskaudella Suomessa kaadettiin noin 70 000 valkohäntäpeuraa. Peurasaaliiden lihamäärä oli 2,3 miljoonaa kiloa luullista lihaa. Vain osa lihasta myydään, joten peuranlihan liikevaihdon suuruutta ei tiedetä. Saaliin laskennallinen liha-arvo oli 18 miljoonaa euroa ja peuranmetsästyksen laskennallinen virkistysarvo oli 27 miljoonaa euroa. Peuranmetsästyksen arvo on siis liki 50 miljoonaa euroa.

Tilanne ei kuitenkaan ole täysin ruusuinen. Valkohäntäpeuroista on haittaa liikenteessä ja erikoisviljelyksille. Viime vuonna liikenteessä sattui 7 260 peurakolaria ja maatalousvahingoista maksettiin 424 000 euroa korvauksia. Vakavia metsätalousvahinkoja ei ollut, eikä metsätalousvahingoista haettu korvauksia.

 

Vaihtelevia käytäntöjä peurojen hyödyntämisessä

Metsästysseurojen ja -seurueiden kokemuksia valkohäntäpeuran hyödyntämisestä on selvitetty Hyvinvointia riistasta -hankkeessa vuodesta 2019 lähtien. Tavoiteena on tunnistaa hyviä käytänteitä ja ideoita peuraresurssin hyödyntämisestä. Hankkeen 23 pilottiseuraa ja -seuruetta ovat esitelleet toimintatapojaan. Lisäksi 700 seuraa tai seuruetta vastasivat kyselytutkimukseen.

Pilottiseurat pitivät tärkeänä, että toiminta on läpinäkyvää ja selkeää kaikille osapuolille. On hyvä viestiä maanomistajille, mikäli seura tai seurue myy lihaa tai vastaanottaa metsästysvieraita ja kertoa, mihin saadut tulot käytetään. Monin paikoin maanomistajille maksetaan vuokraa metsästysoikeudesta suhteessa saalismäärään. Vuokra vaihtelee ja voi olla korvaus euroissa, lihana tai talkootyönä. Useimmat ymmärtävät, että esimerkiksi uuden lahtivajan rakentaminen ja ylläpitäminen maksaa.

Metsästysseurassa pitää olla pelisäännöt siitä, miten vieraita vastaanotetaan ja lihaa myydään. Näin huolehditaan jäsenten yhdenvertaisuudesta, eikä ajauduta selvittelemään seuran sisäisiä riitoja.

Suomen ”peura-alueen” metsästysseuroista ja -seurueista 82 prosenttia otti kyselyn mukaan vieraita jahteihin. Maksavia vieraita vastaanotti 42 prosenttia. Maksavista vieraista suurin osa (60 %) tuli muualta Suomesta, 15 prosenttia naapurialueilta ja 15 prosenttia ulkomailta. Vieraita vastaanottavissa seuroissa saalispeurojen mediaani per metsästäjä oli 2,1. Seuroissa, joissa ei käynyt vieraita, kaadettiin 1,3 peuraa per metsästäjä.

Seuroista ja seurueista 19 prosentilla on tapana myydä peuranlihaa. Yleisin syy siihen, että lihaa ei myydä, on jäsenten halu pitää liha itse. Varsinais-Suomea lukuunottamatta lihanmyynti oli suorassa yhteydessä saaliin määrään; mitä enemmän saalispeuroja, sitä useammin lihaa myytiin.

 

Kuluttajat haluavat enemmän lihaa

Hankkeessa on tutkittu myös kuluttajien näkemyksiä riistanlihasta. Noin 80 prosenttia kuluttajista syö silloin tällöin riistaa, mutta määrät ovat keskimäärin pienet. Ongelma on riistanlihan heikko saatavuus.

Kuluttajat haluaisivat korvata lähes 40 prosenttia syödystä naudan-, sian- ja siipikarjanlihasta riistanlihalla, jos sitä olisi helpommin saatavilla.

Suuri osa seuroista toivoo lisää perehdytystä elintarvikelainsäädännöstä ja lihankäsittelytaidoista. Tähän tarpeeseen hanke tuotti Riistan lihan myynnin oppaan, jossa on kattavat tiedot elintarvikehuoneiston vaatimuksista, lihan käsittelystä ja tarkastamattoman lihan myynnistä.

Hankkeessa on järjestetty lihankäsittelykoulutusta metsästysseuroille ja ravintola-alan ihmisille. Tilaisuudet ovat olleet suosittuja ja niissä on hyödynnetty sekä kotimaista että ulkomaista osaamista.

 

Käytännön metsästys

Vaikka suuri enemmistö kyselyyn vastanneista metsästysseuroista vastasi, että tulevaisuudessa saisi olla enemmän metsästettävää, osa koki nykyisen peuranmetsästyksen rasittavana. Hirvenmetsästyksen ohessa peurajahdille jää liian vähän aikaa. Yhä useampi metsästysseura on ratkaissut aikahaasteen metsästämällä useita hirvieläinlajeja yhtä aikaa. Kun on paljon eläimiä kaadettavana, on järkevä toimia tehokkaasti ja kaataa  hirviä, peuroja ja kauriita samoissa jahdeissa.

Hankkeen yhtenä tavoitteena on etsiä ratkaisuja siihen, miten saada valkohäntäpeurakanta sopivalle tasolle alueilla, missä se on kasvanut liian tiheäksi. Jatkossa saatetaan lähteä ”hirvieläinmetsälle”. Sen sijaan, että eri lajeja metsästetään eri aikaan.

Hyvinvointia riistasta -hanke jatkuu vuoden 2022 alkuun asti. Hanke on osoittanut, että riista voi luoda paljon hyvinvointia.

0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit

Hyvinvointia riistasta -hanke

Toteuttajat: Suomen riistakeskus, Ammattikorkeakoulu Novia, Turun yliopisto, Kauppakorkeakoulu Hanken

Rahoittaja: hankealueen ELY-keskukset; Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto

Hankealue: Etelä-Hämeen, Pohjois-Hämeen, Satakunnan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen riistakeskusalueet