Susipentueista tietoa riistakameroilla
Riistakamerat ovat osa jokapäiväistä riistan tarkkailua ja metsästystä. Kameroiden avulla saadaan tietoa nuolukivellä kulkevasta riistasta tai haaskalla käyvästä supikoirasta. Parhaassa tapauksessa kamerat tallentavat myös alueella liikkuvia suurpetoja, kuten susipentueita.
Keväällä syntyneiden sudenpentujen havainnointi on kesällä haastavaa. Jälkien löytyminen tai näköhavainnon saaminen pentueesta vaatii onnekkaan sattuman. Vaikka kesällä tehtäisiin havaintoja, on lauman koon arviointi hankalaa tai vaatii useita havaintoja. Lumipeitteen saavuttua pentueista saadaan tarkempaa tietoa, mutta etenkin Etelä-Suomessa lumen tulo ottaa yleensä aikansa.
Riistakameroiden avulla voidaan muodostaa käsitys alueen susitilanteesta myös lumettomaan aikaan. Jos tunnetun reviirin alueella riistakameroihin saadaan kuvia ainoastaan kahdesta aikuisesta sudesta, voidaan olettaa, ettei alueelle ole syntynyt pentuja. Riistakamerakuvat susipentueista ovat hyvää tietopohjaa myös kanta-arviota ajatellen.
Kesällä riistakameroiden avulla saatu tieto voi auttaa vahinkojen ennaltaehkäisyssä, kuten arvioitaessa petoaidan tarvetta lammastiloilla. Uusi susilauma muuttaa myös alueen koirametsästystä. Kaukana omistajastaan työskentelevien koirien, kuten hirvikoirien, liikkeitä tulee valvoa maastossa aktiivisesti suden hyökkäyksen varalta. Riistakameroilla saatu tieto alueella liikkuvasta susilaumasta auttaa huomioimaan susien läsnäolon koirametsästyksessä ja näin mahdollisesti vältytään vahingoilta.
Luonnonvarakeskuksen maaliskuussa julkaisema kanta-arvio perustuu muun muassa vapaaehtoisten petoyhdyshenkilöiden kirjaamiin suurpetohavaintoihin. Petoyhdyshenkilöt kirjaavat jälki- ja näköhavainnot Tassu-havaintojärjestelmään. Havaintoja voi tarkastella Riistahavainnot.fi -sivustolla. Riistakameroilla saatu tieto, etenkin lumettomaan aikaan, on tärkeä ja arvokas lisä alueen suurpetotilannetta arvioitaessa.
Jaakko Alalantela suunnittelija, Suomen riistakeskus
