Susikannan hoitosuunnitelmaa päivitetään – huomio toimenpiteisiin
Maa- ja metsätalousministeriön koordinoima susikannan hoitosuunnitelman päivitys -hanke alkoi syyskuussa ja työn on tavoitteena valmistua keväällä 2019. Nyt tehtävässä päivityksessä keskitytään ennen kaikkea vahvistetun hoitosuunnitelman toimenpideosion tarkasteluun ja kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on erityisesti susien aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy ja ihmisten ja susien rinnakkaiselon parantaminen.
Susikannan hoitosuunnitelman päivitys alkoi syyskuussa pidetyllä aloitusseminaarilla. Hankkeen jäsenet muotoilivat siellä hoitosuunnitelmatyön ydinkysymyksiä, joiden pohjalta työsuunnitelma rakentuu. Keskeisenä tavoitteena tuolloin nähtiin luottamuksen rakentaminen eri toimijoiden välille. Hoitosuunnitelmatyön toivottiin myös kehittävän yhteisten tavoitteiden määrittelyä ja tulevien toimenpiteiden suunnittelua.
Hankkeen työsuunnitelma jakautuu kahteen osioon: ensimmäisessä osiossa käydään syksyn ja alkutalven aikana läpi yhteisesti määriteltyjä asiakokonaisuuksia ja niin sanottuja konfliktin ilmentymiä kuten suden aiheuttamia kotieläinvahinkoja. Tavoitteena ei siis ole vielä kompromissin saavuttaminen vaan ennen kaikkea avoin keskustelu ja näkökulmien hakeminen.
Työsuunnitelman toisessa osiossa on alkukeväästä tarkoituksena siirtyä yleisemmästä yksityiskohtaisempaan ja kohti konkreettisten toimenpiteiden kirjaamista. Keskiössä on luottamuksen rakentaminen ja sen lisäämistä tukevat toimet. Keväällä tarkastellaan myös toimenpiteiden rahoitusta, viestintää ja toimenpiteiden toteutusta hallinnon ja sidosryhmien osalta.
Tukea ihmisille, joiden kotiseuduilla susia on
Susikannan hoitosuunnitelman päivitystyö on käynnistynyt valmisteluryhmän kokouksilla, joissa on käsitelty susien aiheuttamia metsästyskoira- ja kotieläinvahinkoja sekä uhkaa aiheuttavan suden määritelmää. Keskusteluissa esille on eritoten noussut paikallisten ihmisten ja vahingonkärsijöiden tukeminen alueilla, joilla susia on.
Suden aiheuttamista kotieläinvahingoista suurin osa on lammas- ja koiravahinkoja, joista korvauksissa mitattuna koiravahingot ovat olleet 2010-luvulla suurimpia. Koiravahingot eivät ole kuitenkaan vain rahassa mitattavia: koira on usein kuin perheenjäsen ja merkittävässä osassa monissa metsästysmuodoissa.
Hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä nähtiinkin, että suden aiheuttamien metsästyskoiravahinkojen ennaltaehkäisyyn tulisi panostaa esimerkiksi vertaisviestinnän sekä tiedonjaon ja koirien suojaliivien teknisen kehittämisen kautta. Kotieläinvahinkojen kuten lammasvahinkojen kohdalla olisi valmisteluryhmän mielestä tärkeää panostaa ennakointiin, mikä korostuu erityisesti uusien susireviirien muodostuessa. Lisäksi vahinkojen ehkäisyyn kuten sähköisiin petoaitoihin tulisi varata lisää yhteiskunnan resursseja.
Viimeisimmässä kokouksessa valmisteluryhmä tarkasteli kysymystä uhkaa-aiheuttavan suden määritelmästä. Valmisteluryhmän mielestä määritelmä vaatisi tarkennusta erityisesti käytettävissä olevan havaintotiedon näkökulmasta. Osa asuttujen talojen tai eläintuotantolaitosten läheisyydessä tehdyistä susihavainnoista on sellaisia, etteivät ne vaadi viranomaisilta välittömiä toimenpiteitä, vaikka ne tällä hetkellä luokitellaankin 100 metrin tulkinnalla niin sanotuiksi pihahavainnoiksi. Valmisteluryhmä korosti myös, että susien käyttäytymisestä tiheämmin asutuilla alueilla kuten läntisessä Suomessa tarvittaisiin enemmän tutkimustietoa.
Susikannan hoitosuunnitelman päivitystyö jatkuu seuraavaksi poikkeuslupien ja suden kannanhoidollisen metsästyksen tarkastelulla. Muita talven aikana käsiteltäviä kokonaisuuksia ovat poronhoitoalueen suteen liittyvien kysymysten tarkastelu, susi osana monilajista kannanhoitoa, suden laiton tappaminen ja suden kanta-arvio ja sen viestintä.
Luottamuksen rakentamista
Viimeisin Suomen susikannan hoitosuunnitelma vahvistettiin vuonna 2015 ja nyt käynnistyneessä päivityksessä keskitytään erityisesti sen toimenpideosion kehittämiseen. Laajapohjaisessa yhteistyössä mukana on riista-alan organisaatioiden ja eri sidosryhmien edustajia. Tavoitteena on lisätä luottamusta susikannan hoitoon, säätelyyn ja seurantaan. Yhteistyön toivotaan tuottavan myös uusia ideoita siihen, miten suden aiheuttamia haittoja voidaan rajoittaa ja miten asukkaiden turvallisuuden tunnetta susien esiintymisalueilla voidaan lisätä.
Yhtenä hoitosuunnitelmatyön laajempana tavoitteena onkin suteen liittyvän keskustelun jumien tai lukkojen tunnistaminen ja keskustelun kärjen siirtyminen jumeista kohti ratkaisuja. Jumi on hankkeessa mukana olevien Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittaman CORE-hankkeen asiantuntijoiden esittelemä käsite, joilla kuvataan keskustelun lukkiutumista ja siten ratkaisujen löytämisen vaikeutumista. CORE-hankkeen asiantuntijat ovat mukana hoitosuunnitelmatyössä ja he arvioivat lopuksi hanketyön toteutumista.
Susikannan hoitosuunnitelman päivitystyön etenemistä voi seurata osoitteessa mmm.fi/susikannan-hoitosuunnitelman-paivitys-hanke
Sami Niemi, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö
