Suomen hirvieläintieto ainutlaatuista maailmassa
Suomessa riistatiedon keruu tutkimuksen ja hallinnon käyttöön perustuu pitkälti vapaaehtoisten, pääosin metsästäjien ja lintuharrastajien, toimintaan. Hirvieläimistä tietoa keräävät hirvieläinten metsästäjät.
Metsästyskaudella 2022–2023 metsästäjät ilmoittivat yli 91 500 hirvihavaintoa ja 16 300 valkohäntäpeurahavaintoa. Molemmista lajeista metsästäjät tekivät onnistuneen jahdin päätteeksi lakisääteiset saalisilmoitukset. Niihin vapaaehtoisia tietoja teuraspainosta oli annettu joka kolmannesta valkohäntäpeurasta ja noin 60 prosentista hirvistä. Sarvitietoja oli ilmoitettu 70 prosentille peurapukkikaadoista ja 85 prosentille hirvisonnikaadoista. Kaikilla näillä vapaaehtoisesti ilmoitetuilla tiedoilla on valtava merkitys riistantutkimukselle ja koko riistakonsernille. Kanta-arviot ja kunnollinen verotussuunnittelu pohjautuvat riistatietoon.
Kehittämishankkeista pysyväksi toiminnaksi
Hirvikannan arviointia on tehty jo vuosikymmenten ajan perustuen muun muassa metsästäjien tekemiin havaintomääriin, jäävän kannan arvioon ja saalismäärään. Valkohäntäpeurakannan arviointia on tehty vasta kaudesta 2016–2017 lähtien, jolloin kanta oli noin 77 000 yksilöä. Tarve hirvieläinten, etenkin valkohäntäpeuran, kannanhoidon kehittämiseen on ollut suuri.
Suomen riistakeskuksella oli yhdessä Luonnonvarakeskuksen ja Turun yliopiston kanssa Hirvieläinten kannanhoidon kehittäminen 2016–2019 -hanke, jossa kehitettiin pienten hirvieläinten kannanseurantamenetelmiä sekä luotiin hirvieläinten kannanhoidon ja metsätalouden hirvivahinkojen ennaltaehkäisemisen koulutusmateriaaleja. Hankkeen myötä metsästäjien keräämää tietoa hirvieläimistä on saatu valtavat määrät lisää, mikä on lisännyt kanta-arvioiden tarkkuutta. Työtä jatkoi Hirvitalousaluetoiminnan kehittäminen 2019–2021 -hanke, jonka jälkeen riistakeskukseen saatiin pysyväksi lisäresurssiksi viisi uutta suunnittelijaa hirvieläintiedon pariin.
Hankkeet ovat mahdollistaneet metsästäjien tietotaitotason kehittämisen sekä uusien työkalujen tuomisen hirvieläintiedon keruuseen. Näitä ovat muun muassa valkohäntäpeurahavaintojen kerääminen metsästyksen aikana, sarvitietojen tarkempi ilmoittaminen sekä pienten hirvieläinten kevätlaskennat.
Kevätlaskennalla uutta hirvieläintietoa
Monet metsästysseurat ovat oma-aloitteisesti laskeneet peuroja keväisin pelloilta jopa 1970-luvulta lähtien. Tietoja on käytetty seurojen omissa paikallisissa verotussuunnitelmissa, mikä kuvastaa metsästäjien vahvaa sitoutumista ja vastuuta oman alueensa kestävästä metsästyksestä. Metsästysseurat ja riistanhoitoyhdistykset ovat pitkään toivoneet keväisten peltolaskentojen ohjeistamista ja toteuttamista koko tiheän valkohäntäpeurakannan alueella. Kevätlaskenta nähdään hyvänä indikaattorina ja minimikanta-arviona alueen peurakannasta.
Kentän toiveesta riistakeskus on käynnistämässä valtakunnallista hirvieläinten kevätlaskennan ohjelmaa, jossa luodaan kattava ohjeistus laskentojen suorittamiseksi. Lisäksi toteutetaan uusia toimintoja Oma riista -palveluun tulosten raportoimista ja havainnollistamista varten. Tavoitteena on edistää metsästysseurojen riistatiedon käyttämistä metsästyksen paikallisessa suunnittelussa.
SRVA-tietojen kehittyminen
Eläinten jäljityksen ja lopettamisen lisäksi hirvieläinonnettomuuksien tilastointi on ollut vapaaehtoistesti SRVA-tehtävissä toimivien metsästäjien vastuulla vuodesta 2017 alkaen. Tilastointivastuun siirryttyä poliisilta SRVA-henkilöille tapahtumien kirjaaminen ja tilastot ovat tarkentuneet. He merkitsevät Oma riista -palveluun kolaripaikan ja -eläimen lisäksi ajankohdan, miten tehtävä on hoidettu, millä työpanoksella ja mikä on ollut lopputulos. Näin monipuolisia tilastoja ei aiemmin ole ollut saatavilla.
SRVA-tapahtumista kirjattuja tietoja käytetään onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä. Samalla tiedetään, kuinka suuri ponnistus vapaaehtoinen SRVA-toiminta todellisuudessa on. Vuonna 2022 kirjattiin lähes 15 400 SRVA-tapahtumaa ja 47 000 työtuntia. Tehtäviin osallistui yli 27 100 vapaaehtoista. Kyse on siis erittäin merkittävästä vapaaehtoisten metsästäjien tekemästä työpanoksesta koko yhteiskunnan hyväksi.
Vapaaehtoisuutta arvostettava
Tiedonkeruu on vapaaehtoisten metsästäjien keräämänä kustannustehokasta. Ilman metsästäjien tekemää työtä riistakonserni ei pystyisi toimimaan.
Tietoa on tärkeää palauttaa avoimesti eri muodoissa metsästäjien käyttöön. Oma riista -palvelussa sekä Luonnonvarakeskuksen Luonnonvaratieto-palvelussa on huomattava määrä erilaisia raportteja riistatiedosta, jota metsästäjät, metsästysseurat, riistanhoitoyhdistykset ja sidosryhmät voivat käyttää oman toimintansa suunnittelussa.
