SOTKA-pilotti selvittää vieraspetopyynnin tehoreseptiä

Suomen riistakeskuksen koordinoima hanke käynnistyi maaliskuussa 2020. Vieraspetojen poistamisen toteuttavat käytännössä Saaristoluonnon hoito- ja Suojeluyhdistys ry. sekä Luonnon- ja riistanhoitosäätiö.

Hankkeelle lentävä lähtö

Hanketta toteuttavilla pyyntityön ammattilaisilla tavoitteena on saaristoluonnon monimuotoisuuden parantaminen. Molemmat toimijat pyysivät vieraspetoja jo ennen hanketta. Pyyntialueet sijaitsevat Saaristomerellä ja Länsi-Uudenmaan rannikolla.

Tärkeä osa hanketta on yhteistyösuhteiden muodostaminen paikallisten maanomistajien ja metsästysoikeuden haltioiden kanssa. Pyynti on aikaisempien vuosina keskittynyt Metsähallituksen hallinnoimille suojelualueille. SOTKA-hankkeen myötä monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä yksityisiä alueita on ollut mahdollista liittää hoitoalueisiin.

Yksityiset maanomistajat ja metsästysoikeuksien haltijat ovat tarjonneet maitaan tehopyynnin kohteiksi ja myös täysin uusia laajoja yksityisessä omistuksessa olevia linnuston kannalta tärkeitä alueita on saatu pyynnin kohteiksi. Hoitoalueiden täydentyminen on parantanut toiminnan vaikuttavuutta.

Hoitoalueiden kartoitus ja pyyntityö tuottavat tulosta

Lintuperspektiivistä Suomen rannikon saarien määrä näyttää valtavalta. Voisi ajatella, ettei mikään aika riitä kaikkien saarien tarkistamiseen ja vieraspetojen poistamiseen. Molemmille vieraspetolajeille on kuitenkin omat keinonsa, jolla työmäärää voidaan vähentää.

Minkin kohdalla sovellettu keino on pyytää pois lisääntyvät naaraat, jotka tavataan usein muutaman saaren kokonaisuuksissa. Oleellista on tunnistaa minkin lisääntymiselle soveltuvat saariryhmät. Saaristomeren ulkosaaristovyöhykkeellä tekniikalla on saavutettu minkkityhjiö jo 1990 -luvulla.

SOTKA-hankkeessa pyyntiä on laajennettu uusille alueille. Järjestelmällisellä työllä tyhjiö tai merkittävä kannan alenema on mahdollista saavuttaa muutamien vuosien kuluessa.

Supikoirien poistotyötä tehdään suuremmilla saarilla. Supikoiralle sopivia elinympäristöjä ei ole saaristossa niin paljon kuin minkille. Sopivien kohteiden löytäminen ja pyyntiponnistusten tarkka kohdentaminen on avain supikoiran häätämiseen tärkeiltä saaristokohteilta.

SOTKA-hankkeessa on tunnistettu useita saariryhmiä, jotka sopivat supikoiran elinympäristöksi. Kartoitustöiden yhteydessä näiltä, usein lehtomaisia piirteitä ja sopivia kosteikkoja sisältäviltä saariryhmiltä, on poistettu reilut 30 supikoiraa. Hankkeen alustavien tulosten perusteella on realistista uskoa, että supikoira voidaan poistaa laajoilta saaristoalueilta.

GPS-seuranta paljastaa selviytymisen mestarin liikkeet

Saaristoluonnon hoito ja suojeluyhdistyksellä on ollut seurannassa kolme GPS-merkittyä supikoiraa. SOTKA-hankkeen myötä kahdeksan uutta eläintä on saanut pannan kaulaansa.

Lyhyen seurannan perusteella on selvää, että ainakin leutoina vuosina supikoira selviytyy pienillä saariryhmillä (pienimmillään 20 ha) läpi talven ja lisääntyy menestyksekkäästi.

Näyttää siltä, että supikoira ei mielellään ylitä yli kahden kilometrin selkävesiä uimalla. Muutoin supikoira ui ja liikkuu sujuvasti saarelta toiselle. Talven tullen eläinten liikkuminen vähenee ja marraskuusta kevääseen ne pysyttelevät pääsääntöisesti omalla ”kotisaarellaan”.

Kokemukset perustuvat toistaiseksi muutamien eläinten seurantaan ja muun muassa jäätalven vaikutusta supikoirien levittäytymiseen ei ole päästy havainnoimaan.

Koirat avainroolissa paikallistamisessa ja poistamisessa

Tehokkaat koirat ovat edellytys vieraspetojen pyytämiselle saaristossa. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa siitä, millaisilla koirilla pyynnissä päästään kustannustehokkaisiin tuloksiin.

Hankkeessa hyödynnetään laajahakuisia itsenäisesti työskenteleviä rotuja, jotka selvittävät vieraspetojen olinpaikan useiden tuntienkin ikäisistä jäljistä. Koirien tulee olla rutinoituneita ja erikoistuneita petojen jäljittämiseen ja pysäyttämiseen.

SOTKA-vieraspetohanke on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa SOTKA-hankekokonaisuutta. Hanketta koordinoi Suomen riistakeskus.

Mikko Toivola riistapäällikkö, Suomen riistakeskus