Riistaneuvostojen tilinpäätös
Suomen riistakeskus toteutti riistaneuvostojen jäsenille keväällä kyselyn, jolla kerättiin palautetta ja kokemuksia neuvostojen kolmivuotiskauden päättyessä.
Suomessa toimii 15 alueellista riistaneuvostoa, joissa on kussakin 10 varsinaista jäsentä ja heillä nimetyt varajäsenet. Riistahallintolaki määrittää, että kuusi jäsenistä on alueen riistanhoitoyhdistysten valitsemia ja neljä jäsentä ovat maakuntaliiton, ely-keskuksen, Suomen metsäkeskuksen ja alueellisesti merkittävän maanomistajatahon nimeämät edustajat.
Valtakunnallisen riistaneuvoston 23 hengen kokoonpanossa on viidentoista aluekokousten esittämien edustajien lisäksi edustajat maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Metsähallituksesta ja Luonnonvarakeskuksesta. Lisäksi neuvostossa on edustajat valtakunnallisesti merkittävistä metsätaloutta edistävältä julkiselta taholta, maa- ja metsätalouden kannalta merkittävästä järjestöstä, metsästyksen ja riistanhoidon kannalta merkittävästä järjestöstä sekä luonnonsuojelun kannalta merkittävästä järjestöstä.
Maa- ja metsätalousministeriö nimittää neuvostojen jäsenet ja varajäsenet. Neuvostot toimivat riistakeskuksen yhteydessä ja toimikausi on kolme vuotta. Neuvostojen tehtäviin kuuluu käsitellä riistataloutta koskevia asioita alueellisesti ja valtakunnan tasolla. Tehtävistä säädetään laissa ja tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa.
Palautetta päättyneestä kaudesta
Kyselyillä haluttiin luodata riistaneuvostojen jäsenten kokemuksia kuluneesta toimikaudesta sekä kerätä palautetta ja kehitysideoita tulevalle kolmivuotiskaudelle. Alueellisten riistaneuvostojen (ARN) jäsenille ja valtakunnallisen riistaneuvoston (VRN) jäsenille lähetettiin hieman erilaiset kyselylomakkeet. Kutsu kyselyyn lähetettiin varsinaisille ja varajäsenille.
ARN-kyselyyn saatiin yhteensä 142 vastausta (66 % vastausprosentti) ja VRN-kyselyyn 25 vastausta (56 %). Noin kolmannes vastaajista oli muita kuin riistahoitoyhdistysten valitsemia edustajia ja suurin osa oli varsinaisia jäseniä.
Kuinka hyvin tavoitteissa on onnistuttu?
Kyselyssä kysyimme vastaajilta, miten he ovat kokeneet neuvoston onnistuneen kussakin laissa määritetyssä tehtävässä. ARN-vastaajat kokivat neuvoston onnistuneen pääasiallisissa tehtävissään hyvin tai erittäin hyvin, VRN-vastaajien vastaukset jakaantuivat tasaisemmin.
ARN-vastaajat kokivat onnistuneen parhaiten osallistumalla riistaeläinlajeja, riistaeläinkantoja ja lajien elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien alueelliseen valmistelu- ja päivittämistyöhön sekä huolehtimalla hoitosuunnitelmatyöhön liittyvästä alueellisesta sidosryhmien kuulemisesta (molemmissa 52,1 % koki onnistumisen olleen erinomaista). VRN-vastaajat kokivat onnistuneen parhaiten alueellisten riistaneuvostojen aloitteiden käsittelyssä ja jatkotoimista päättämisessä (47,6 % hyvin) sekä riistatalouden valtakunnallista kehittämistä koskevien esitysten tekemisessä (40,9 % hyvin).
Kysyttäessä, mikä on vastaajien mielestä riistaneuvoston tärkein tehtävä, nostivat vastaajat varsin johdonmukaisesti kärkeen riistatalouteen liittyviä tehtäviä. Vastauksissa painottuivat kestävän riistatalouden edistäminen, kannanhoitosuunnitelmat, sidosryhmäyhteistyö ja eri intressien yhteensovittaminen.
Molemmissa kyselyissä vastaajat olivat varsin tyytyväisiä kokousjärjestelyihin ja Suomen riistakeskuksen esittelyihin ja tukeen kokousvalmisteluissa. Toiveita esitettiin kokousten välisen yhteydenpidon kehittämiseksi, nuorten ja naisten osallistamiseksi päätöksentekoon ja tiedonkulkuun eri toimijoiden kesken.
Päätöksissä korostuu metsästäjien ääni
Molemmissa kyselyissä erityisesti metsästäjäorganisaatioiden ulkopuoliset edustajat toivoivat lisää edustuksellisuutta ja muiden sidosryhmien, erityisesti maanomistajien määrän lisäämistä neuvostoissa. Vastaajat kokivat, että päätöksissä korostuu metsästäjien intressit eikä muiden mielipiteitä huomioida.
Vastaajat myös toivoivat neuvostojen roolin kehittymistä ja enemmän valtaa päätöksentekoon. Neuvostojen rooli koettiin enemmän edustukselliseksi ja keskustelevaksi varsinaisen vaikuttamisen sijaan.
Strategian uskotaan toteutuvan
Vastaajia pyydettiin arvioimaan Suomen riistakeskuksen maineeseen ja rooliin liittyviä väitteitä sekä strategiassa määriteltyjen kriittisten menestystekijöiden toteutumista. Mielenkiintoisen vertailun riistakeskuksen maineeseen liittyen toi samaan kysymykseen saadut vastaukset laajassa metsästäjäkyselyssä, joka toteutettiin vuodenvaihteessa. Vastaajien arviot eri väittämiin liittyen eivät juuri poikenneet metsästäjien vastauksista ja vastaukset olivat kautta linjan riistakeskuksen kannalta myönteisiä, vaikka myös kehittämisen varaa löytyy. 
Strategian toteutumiseen suhtauduttiin molemmissa kyselyissä optimistisesti. Ainoa poikkeus oli VRN-kyselyyn vastanneiden aavistuksen kriittisempi arvio kohtaan ”metsästäjien osaaminen kasvaa ja eettisyys ja vastuullisuus kehittyvät vahvistaen metsästyksen yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä”. VRN-kyselyn pienemmän vastaajamäärän myötä yksittäiset vastaukset saivat luonnollisesti suuremman painoarvon tuloksissa.
Sekä ARN- että VRN-kyselyn vastaajat arvioivat strategiaan liittyvien viiden megatrendin joukosta eniten toimintaan vaikuttaviksi ”väestörakenteen muutokset ja alueiden erilaistuminen” sekä ”arvojen ja asenteiden muutokset”.
Tulosten hyödyntäminen
Erityisen arvokasta kyselyssä olivat lukuisat vastaukset avoimiin kysymyksiin, joissa pyydettiin arvioimaan toimintaa ja esittämään kehitysehdotuksia. Vastauksia on luettu riistakeskuksessa tarkasti. Tarkoituksena on huomioida kaikki toteuttamiskelpoiset kehitysideat, kun uudet neuvostot aloittavat työnsä elokuussa. Lisäksi kyselyn vastauksista saadaan paljon eväitä uusien jäsenten perehdytykseen.
