Riistakonserni toimii vahvasti taustalla
Suomalaisen lähtiessä syksyllä metsälle hän tuskin tulee ajatelleeksi, kuinka suuri työ on tehty pyyntiaikojen, kiintiöiden ja lupien eteen. Työhön on osallistunut koko julkinen riistakonserni yhdessä. Nyt kun riistakonsernin perusta on kunnossa, se voi kääntää katseensa tuleviin sukupolviin: lapsiin ja nuoriin.
Maa- ja metsätalousministeriö ja sen alaiset organisaatiot tuottavat kansalaisille monipuolisesti riistaan liittyviä palveluita. Metsähallitukselta kansalainen voi kysyä alkavasta metsästyslupien myynnistä ja Suomen riistakeskukselta laajemmin riistasta ja riistanhoidosta. Luonnonvarakeskus puolestaan tuottaa kanta-arviot maa- ja metsätalousministeriön päätöksenteon taustalle.
Kenties kansalaisen ei tarvitsekaan tietää, mikä on riistakonserni? Ehkä riittää, että hallinto toimii?
Kestävä eränkäynti tehdään yhdessä
Julkisen riistakonsernin yhteinen tavoite on säilyttää riistakannat elinvoimaisina. Lisäksi tavoitteena on metsästyksen vastuullisuus ja eettisyys.
Vahva esimerkki onnistumisesta on kanalintujen metsästys. Työ alkaa heinä-elokuussa, jolloin vapaaehtoiset laskevat riistakolmiot. Tämän jälkeen Luonnonvarakeskus antaa arvionsa riistakannoista. Suomen riistakeskus sekä maa- ja metsätalousministeriö arvioivat metsästyksen vaikutusta riistakantoihin.
Lopulta ministeriö antaa asetuksen metsästysajoista. Metsähallitus asettaa myyntiin lupia, joiden määrä perustuu tuoreeseen riistatietoon. Riistakonsernissa on rakennettu rajapintoja järjestelmien välille, jotta lupien hakeminen on mahdollisimman helppoa. Metsästyskauden lopulta alkaessa metsästäjät voivat luottaa siihen, että riistakonserni on työskennellyt taustalla kestävän metsästyksen eteen.
Hyvää luonnolle, ihmisille ja yhteiskunnalle
Riistavahinkojen ja -konfliktien hallinta on yksi riistakonsernin tehtävistä. Susikannan ja konfliktien hallintaan tähtää esimerkiksi viime vuonna päivitetty susikannan hoitosuunnitelma, jonka seurantaan osallistuvat riistakonserniin kuuluvat organisaatiot.
Vahinkojen ja konfliktien hallinnasta yhteisenä esimerkkinä on myös Luken vetämä ja muiden tukema SusiLIFE, joka tähtää suden ja ihmisen yhteiselon parantamiseen. Metsähallitus tukee operaatiota erävalvonnassa ja viestinnässä. On mielenkiintoista nähdä, minkälaisia tuloksia saadaan aikaan Metsähallituksen ja poliisin yhteispartion tai järjestämiemme mediatilaisuuksien ansiosta.
Julkinen riistakonserni tavoittelee lisäksi hyvinvointia riistataloudesta. Tämän tavoitteen voi ymmärtää moninaisesti: se voi olla hyvinvointia luonnolle, ihmisille ja yhteiskunnalle.
Metsähallituksen Eräpalvelujen ydinviestit ovat samat. Eränkäynti tuo hyvinvointia luonnolle, kun lupatulot ohjataan riistan ja kalojen hyväksi. Metsästäjät ja kalastajat voivat hyvin, kun heillä on mahdollisuus harrastaa. Tämä on osoitettu useissa tutkimuksissa. Yhteiskunta hyötyy, kun eräharrastus kohentaa kansanterveyttä ja tuo työtä erityisesti niille alueille, joilla sitä on niukalti.
Enemmän yhteistä nuorisotyötä
Seuraava riistakonsernin askel voisi olla aito yhteinen panostus lapsiin ja nuoriin. Metsähallitus on julkaissut oppimateriaalia kouluille Eräpassi.fi-palvelussa ja tarjonnut tukea opetukseen Eräkummi.fi-palvelun kautta. Suomen riistakeskus on julkaissut oppimateriaalia erityisesti alaluokille Riistakoulu.com-sivustolla.
Metsähallituksen strategiassa ensimmäinen ohjenuora on ylisukupolvisuus: tavoittelemme hyvinvointia kestävästi ja vastuullisuusesti yli sukupolvien. Tähän on helppo lisätä riistakonsernin visio riistavarojen kestävästä käytöstä ja riistan elinvoimaisuudesta.
Me kaikki haluamme katsoa tulevaisuuteen. Niinpä koko riistakonserni voisi hyödyntää vielä enemmän monipuolista asiantuntijaosaamistaan siihen, että seuraavat sukupolvet hoitaisivat ja pyytäisivät riistaa kestävästi. Siinä työssä olemme alussa, mutta emme vielä maalissa.
Juha S. Niemelä, Pääjohtaja, Metsähallitus
