Riistahallinto keskittyy paikallisuuteen ja riistatietoon

Suomen riistakeskus käynnisti maaliskuussa mittavan Hirvitalousaluetoiminnan kehittäminen -hankkeen, jonka tavoitteena on tukea metsästäjien ja metsästysseurojen paikallista toimintaa hirvieläinkantojen hoidossa. Käytännön työhön riistakeskusalueille palkattiin kolmen vuoden määräajaksi yhdeksän uutta suunnittelijaa.

TekstiJarkko NurmiKuva Tuomo Turunen
Julkaistu2.4.2019

Hanke tukee Oma riista -palvelun hirvieläintietojen tehokasta hyödyntämistä paikallistasolla. Metsästäjien tuottama tieto mahdollistaa ainutlaatuisen tietopohjaisen hirvieläinkantojen metsästyksen, mikäli palvelun ominaisuuksia käytetään koko toimijakentässä.

Paperilomakkeista on päästy eroon ja digitaalisuus ja Luonnonvarakeskuksen tuottama hirvikantaennuste mahdollistavat ajantasaisen ja joustavan tutkimustiedon käytön metsästyksen ohjaamisessa jo metsästyskauden aikana. Oma riista tarjoaakin työkalut hirvieläinkantojen täsmähallintaan.

Ajantasaisen tiedon avulla hirviseurueet voivat kohdistaa metsästystä haluttuun kannanosaan (urokset, naaraat, vasat), jotta verotus tukee alueellisia tavoitteita. Tärkeintä on, että jäävän kannan tiheys ja rakenne vastaavat sidosryhmien kanssa kannanhoidolle asetettuja tavoitteita.

 

Tukea metsästysseuroille

Tärkeimmässä roolissa suomalaisen metsästyksen kestävyyden varmistamisessa ovat vapaaehtoistyöllään riistantutkimusta ja -hallintoa tukevat metsästäjät ja metsästysseurat. Hirvitalousaluetoiminnan kehittäminen -hanke tukee ydinasiakkaidemme riistatiedon tuottamista ja siihen pohjautuvaa päätöksentekoa. Hanke on kaksisuuntainen: hirvitalousaluesuunnittelijat jakavat parhaita niksejä ja tietoa hirvieläinkantojen hoidosta ja samalla he oppivat asiakkaiden tarpeista Oma riista -palvelun kehittämiseksi.

Paikallinen koulutus ja tuki korostuvat hankkeessa. Lisäksi pyritään kehittämään muita hirvi- ja sorkkaeläinkantojen hoidon kokonaisuuksia, jotta metsästys toteuttaa sidosryhmien ja yhteiskunnan tavoitteita. Tavoitteena on yhtenäistää riistanhoitoyhdistysten ja hirvitalousalueiden verotussuunnittelun käytäntöjä avoimiksi, läpinäkyvään riistatietoon perustuviksi prosesseiksi, joissa toimitaan samojen pelisääntöjen mukaisesti.

Hirvitalousaluesuunnittelijoiden tehtäviin kuuluu myös metsä- ja tieliikennevahinkojen ennaltaehkäisyn kehittäminen alan viranomaisten kanssa sekä pienten hirvieläinten kannanseurannan ja verotussuunnittelun kehittäminen.

 

Valkohäntäpeura- ja villisikakannan hallinta

Hirvitalousaluesuunnittelijoiden työtehtävät on suunniteltu paikallisesti. Joillakin alueilla keskitytään hirvikannan säätelyn kehittämiseen, kun taas toisaalla paneudutaan valkohäntäpeura- tai villisikakannan hallintaan.

Valkohäntäpeurakantojen kasvu lounaisen Suomessa on ollut yksi viime vuosien riistailmiöistä. Mustat talvet ovat syöneet vahtimismetsästyksen tehoa ja kasvattaneet naaraiden tuottavuutta.

Kuluvan talven metsästys onnistui hyvin ja toivottavasti valkohäntäpeurakannan kasvu saatiin tihentymäalueilla jo pysäytettyä tai ainakin hidastettua sitä. Viimeaikaisten metsästysajan pidennysten (syyskuun ja helmikuun kahden ensimmäisen viikon metsästys) aikana kaadettiin noin 9 000 peuraa. Lisälääkkeitä tarvitaan ja Lounais-Suomen hirvitalousaluesuunnittelijat saavat ensitöikseen purkaa mahdollisia pyynnin esteitä. Myös kolarien vähentämisohjelmaa pahimpien onnettomuusteiden varsille aletaan valmistella heti.

Kaakkois-Suomessa on saatu hyvään alkuun villisikatiheyden leikkaaminen, sillä Luonnonvarakeskus arvioi kannan pienentyneen jopa noin kolmanneksella.  Tätä työtä jatketaan hirvitalousaluesuunnittelijoiden tukemana.

 

Monilajista kannanhoitoa

Hankkeen päätavoite on edistää hirvieläintiedon käyttöä metsästyksen suunnittelussa ja jalkautua metsästysseurojen pariin kuuntelemaan ja tukemaan sekä kehittämään riistahallinnon palveluita. Tämä on riistakeskuksen toimihenkilöille tuttua vakiotyötä, sillä he liikkuvat edelleen ahkerasti kentällä riistanhoitoyhdistysten kokouksissa ja koulutustilaisuuksissa. Uudenlainen haaste on aloittaa monilajisen kannanhoidon kehittäminen Suomessa.

Monilajisella kannanhoidolla tarkoitetaan sitä, että hirvieläinkantojen tavoitetiheyksiä määritettäessä tulee ottaa huomioon myös suurpetokantojen alueellinen tila ja runsaus. Hirvieläimet ovat etenkin sudelle ja karhulle tärkeä ravintoresurssi, jonka runsaus tai niukkuus voi vaikuttaa merkittävästi suurpetojen aiheuttamien vahinkojen yleisyyteen.

Yhdistämällä monilajista riistatietoa osaksi käytännön verotussuunnittelua ja kannanhoitoa, voidaan jatkossa todennäköisesti helpottaa suurpeto- ja hirvieläinkonflikteja. Käytännössä tämä tarkoittaa hankkeen tiivistä yhteistyötä riistantutkimuksen ja sidosryhmien kanssa.

Monilajisen kannanhoidon, vahinkojen ennaltaehkäisyn ja reaktiivisemman hirvieläinkantojen hoidon kehittäminen edellyttää entistä parempia riistatiedon malleja, jotka yhdistävät Oma riista -palvelun, riistavahinkorekisterin, kolaritilastojen, metsävahinkojen ja suurpetotietojen dataa samalle alustalle. Tavoitteena on luoda visuaalinen päätöksentekosovellus, joka on käytettävissä hirvitalousalue-, riistanhoitoyhdistys- ja metsästysseuratasoilla.

Hankkeessa toimitaan sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Toivottavasti lähestymistavalla voidaan kehittää tietopohjaisempaa hirvieläinten verotussuunnittelua ja kantojen hallintaa yhdessä sidosryhmien kanssa.

Jarkko Nurmi, riistatalouspäällikkö, Suomen riistakeskus

0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit