Mitä metsästyksen aloitus vaatii?
Metsästys on suosittu harrastus, jonka pariin päätyy vuosittain tuhansia uusia metsästäjiä metsästäjätutkinnon suoritettuaan.
Metsästäjänopas löytyy lähestulkoon jokaisen uuden metsästäjän kirjahyllystä. Oppikirja antaa tietopohjan eräpolun alkuun. Se sisältää kokonaisuuksia niin lajintunnistuksesta ja ekologiasta, aseturvallisuudesta, pyyntivälineistä kuin saaliin käsittelystä. Oppaan avulla tuhannet suomalaiset opiskelevat joka vuosi metsästykseen liittyvää lainsäädäntöä ja eläinten tunnistamista. Lähes 300-sivuinen kirja on täynnä asiaa, jotka on hallittava metsästäjätutkintoa suoritettaessa.
Tyypillinen metsästäjätutkinnon suorittaja on 10–14-vuotias poika. Vuonna 2021 metsästäjätutkinnon suoritti 7 282 uutta metsästäjää, joista lähes 30 prosenttia oli naisia. Naisten määrä tutkintojen suorittajissa kasvaa joka vuosi. Tutkinnon he suorittavat keskimäärin noin 30 vuoden iässä.
Kurssi auttaa sisäistämään tutkinnon asiat
Metsästäjäoppaan sisältöjä ei tarvitse opetella yksin. Riistanhoitoyhdistysten järjestämät tutkintoon valmentavat metsästäjätutkintokoulutukset ovat suosittuja. Koulutuksissa osaavat ja kokeneet kouluttajat opettavat esimerkein tutkinnossa vaadittavia tietoja. Paperin sivut tulevat eläviksi tarinoilla oikeasta elämästä. Joillain kursseilla osallistujien on mahdollista päästä tuntemaan haulikon paino käsissään tai opetella lajintuntemusta kurssihuoneen täytettyjen eläinten avulla. Kiperät kysymykset pitävät niin kouluttajan kuin kanssakurssilaiset tarkkana.
Koulutuksia ja tutkintotilaisuuksia järjestävät sadat riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoiset ympäri maan. Ajankohdat ja paikat löytyvät riista.fi-sivujen tapahtumahausta.
Riistanhoitomaksun maksaa vuosittain 300 000 metsästäjää
Metsästäjätutkinnon suorittaminen ja riistanhoitomaksu ovat edellytyksiä metsästyskortille, jonka jokainen metsästäjä tarvitsee. Vuosittain riistanhoitomaksun maksaa yli 300 000 henkilöä metsästäjätutkinnon suorittanutta henkilöä. Heistä 9 prosenttia on naisia ja määrä kasvaa tasaisesti noin tuhannella vuosittain.
Riistanhoitomaksun myötä metsästyskortin lunastavat ovat kirjava joukko. Noin kaksi kolmesta riistanhoitomaksun maksaneista käy metsällä. Osa on aktiivisia metsästäjiä ympäri vuoden, toiset käyvät jahdissa muutamana viikonloppuna syksyllä. Toiset vielä etsivät metsästysmahdollisuuksia ja sitten on myös heitä, jotka haluavat tukea tärkeäksi kokemaansa asiaa, vaikkeivat enää aseisiin tarttuisikaan.
Uusille metsästäjille käytännön oppeja
Jokaisen metsästäjän eräpolku on omanlaisensa. Yksinkertaisimmillaan harrastukseen kasvaa kiinni jo nuorena, vanhempien tai muiden sukulaisten opissa tutuilla metsästysmailla. Kaikilla metsästyksestä kiinnostuneilla eivät taidot kulje verenperintönä. Uuden metsästäjän koulutuspilotissa otetaan koppi niistä aikuisista metsästäjätutkinnon suorittaneista, joilla ei ole selkeää siirtymää jahtimaille. Pilotin järjestävät riistanhoitoyhdistykset ja metsästysseurat Suomen riistakeskuksen tukemana.
Muutamalla eri paikkakunnalla järjestettäviin koulutuksiin kuuluu ampumaharjoittelua, riistanhoitoon perehtymistä, metsästysreissuja ja saaliin käsittelyn opettelua. Tänä vuonna järjestetty pilotti päättyy talven aikana. Kokemukset arvioidaan ja toimintaa laajennetaan keväällä 2023 laajemmin riistanhoitoyhdistysten toteutettavaksi. Alustavasti saadut palautteet ja kokemukset pilotista ovat olleet hyviä.
Elinikäistä oppimista
Metsästyksessä ei koskaan opi mestariksi, vaan se vaatii jatkuvaa tietojen päivittämistä ja harjoittelua. Muuttuvasta lainsäädännöstä on pysyttävä perillä ja tarkan riistalaukauksen ampuminen vaatii aktiivista ampumaharjoittelua. Riistalajien käyttäytymisen saloihin tutustuminen ja koirien kouluttaminen ovat monelle harrastuksen suola. Metsästäjä-lehti, Riistainfo-sivusto ja erilaiset koulutukset ovat niin uusien kuin kokeneiden metsästäjien tiedonlähteitä, luonnossa liikkumisen ja havainnoinnin lisäksi.
Kirjoittajalta: Ensiaskel eräpolulle
Suoritin metsästäjätutkinnon kolme vuotta sitten. Helsingin riistanhoitoyhdistys järjesti kolmena iltana metsästäjätutkintokoulutusta, jonne menin työpäivän jälkeen kuulolle. Virkkasin isoäidin neliöitä ja kuuntelin kouluttajan metsästystarinoita.
Lajintuntemus oli omasta aiemmasta mielenkiinnosta johtuen helpoin osuus, mutta tultaessa kivääreihin, haulikoihin ja patruunoihin sai virkkuu taota ja kirjoitin ja piirsin monta sivua muistiinpanoja. Mieleenpainuvinta oli, kun pääsin pitelemään asetta kädessäni ensimmäistä kertaa. Hetkeksi kauhistuin, miten sellaista jaksaa pidellä vakaana tai kantaa vaikeassakin maastossa monta kilometriä!
Metsästys ei ole helppo harrastus aloittaa ilman verkostoja tai erityistä päättäväisyyttä. Kukaan ei hanki tai saa asetta kotiinsa kevein perustein, eikä metsästystä voi harrastaa ilman metsästysmaita. Mistä aloittaa? Tarvitaan joku näyttämään ja innostamaan lajiin. Olenkin tänä syksynä osallistunut Uuden metsästäjän pilottiin, jossa on mukana ihmisiä hyvin erilaisista taustoista. On ollut mukavaa keskustella muiden aloittelijoiden kanssa ja saada opastusta metsästyksen käytännön perusteisiin.
Tietoa ja taitoa karttuu hiljalleen ja uudet kokemukset rikastuttavat mieltä. Miten hienoa oli olla paikalla, kun mäyräkoira Luna sai ensimmäisen ajonsa. Miten erikoista oli istua metsässä peurapassissa ampujan vieressä hipihiljaa kokien yhtäaikaisesti jahdin jännitystä ja luonnon levollisuutta. Miten mahtavaa oli vastoin omia odotuksia ampua lentäviä kiekkoja rikki toinen toisensa perään.
Metsästyksellä on paljon annettavaa ja se on rakas harrastus monelle suomalaiselle. Sen jatkuvuuden edellytyksenä on uusien metsästäjien auttaminen turvallisesti hyvin eväin eräpolun alkuun. Tämä ei olisi mahdollista ilman vapaaehtoisia.
