Metsästäjät osana Helmi-ohjelman luonnonhoitoa

Vieraspetopyynneillä suojellaan arvokkaita lintuvesiä osana Helmi-ohjelmaa.

TekstiJohanna HellmanKuva Hannu Kekkonen
Julkaistu27.9.2021

Vuoteen 2030 asti kestävä Helmi-elinympäristöohjelma koostuu laajasta kirjosta luonnonhoidollisia toimenpiteitä, joilla vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta.

– Luontokato on yksi suurimmista 2000-luvun haasteista, johon vastaamme hyvin konkreettisin keinoin. Kunnostus- ja hoitotoimet kohdennetaan mahdollisimman vaikuttavasti, sanoo Helmi-ohjelmapäällikkö, ympäristöneuvos Päivi Gummerus-Rautiainen.

Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisessä ohjelmassa muun muassa kunnostetaan kosteikkoja ja lintuvesiä sekä hoidetaan perinnebiotooppeja ja ennallistetaan soita.

Haitalliset vieraslajit minkki ja supikoira uhkaavat vesistöjen läheisyydessä pesivää linnustoa, minkä vuoksi Gummerus-Rautiainen pitää niiden pyyntiä tärkeänä osana lintuvesien hoitoa. Kokonaisuuden toteuttamisessa ympäristö- ja riistahallinto lyövät kättä.

– Hyvin alkanut yhteistyö eri toimijoiden kesken on Helmi-ohjelmaa isompi asia tulevaisuutta varten lintukantojen ja lintuvesien hyväksi, Gummerus-Rautiainen sanoo.

 

Vieraspetopyynti yksi kunnostuskeinoista

Ohjelmassa kunnostetaan 200 vesilinnuille tärkeää suojelualuetta jokaiselle kohteelle sopivin keinoin, kuten niittämällä, ruoppaamalla ja hoitokalastamalla. Vieraspetopyynti kuuluu työkalupakkiin 69 Natura 2000-verkostoon kuuluvalla lintuvedellä.

– Ympäristö- ja riistahallinto ovat kunnostuskohteilla samalla asialla. Jokainen tuo omaa osaamistaan vesilintukantojen turvaamiseksi. Toimilla on tarkoitus parantaa erityisesti uhanalaisten ja taantuneiden vesi- ja rantalintujen lisääntymismenestystä, kertoo Uudenmaan ELY-keskuksen johtava asiantuntija Ilpo Huolman, joka vastaa Helmi-ohjelman lintuvesiteeman kokonaisuudesta.

Suomen riistakeskus ja Metsähallitus organisoivat ohjelman vieraspetopyyntiä Helmi-vieraspetohankkeena. Lintuvesistä on muodostettu hoitoalueita, joita on Suomen riistakeskuksella viisi ja Metsähallituksella kolme.

Kullekin hoitoalueelle on palkattu suunnittelija rakentamaan ja koordinoimaan pyyntiä alueen lintuvesillä. Käytännön toteutuksessa vapaaehtoiset, ammattitaitoisesti toimivat metsästäjät ovat avainasemassa.

 

Metsästys uudessa valossa

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategian päämääriin kuuluu metsästyksen vahvistaminen luonnonsuojelun osa-alueena. Luonnonsuojelualueiden luontoarvoja vaalitaan riistatalouden keinovalikoimalla ja yhteistyöllä, kuten vieraspetojen poisto lintuvesillä ja niiden läheisyydessä osoittaa.

– Tulevaisuuden visiona metsästys on riistanhoidollisten tavoitteiden lisäksi tiivis osa luonnonhoitoa ja suojelua. Yhdessä olemme enemmän kuin oman toimintakenttämme summa, sanoo Helmi-vieraspetohankkeen projektipäällikkö Kari Karhula Suomen riistakeskuksesta.

 

Pian pyyntiin

Vieraspetopyynnit alkavat ensimmäiseksi Helmi-kohteilla, joilla on parhaat lähtökohdat pyynnin järjestämiselle: alueella on intoa pyyntiin ja paikalliset metsästysseurat suhtautuvat hankkeeseen myönteisesti. Paikallinen tahtotila on oleellista, sillä vieraspetojen pyyntiin tarvitaan lupa metsästysoikeuden haltijalta.

Pyynnit pohjautuvat hankkeeseen valittujen pyytäjäryhmien toimintaan. Ensimmäiset ryhmät aloittavat pyynnit lokakuussa. Ne saavat Suomen riistakeskukselta ja Metsähallitukselta koulutusta, kulukorvauksia sekä pyyntilaitteita.

–  Koordinoitua, ammattimaista pyyntiä tehdään erilaisella määrätietoisuudella kuin harrastuspyyntiä. Lisäksi luonnonsuojelualueilla toimittaessa luonnonhoidollisen pyynnin merkityksen ymmärtäminen on tärkeää, Karhula sanoo.

 

Vähemmän vieraspetoja, enemmän vesilintuja

Saaliista ja pyynneistä raportoidaan ja Turun yliopiston tutkijat seuraavaa tuloksia.

– Vähentyvät supikoira- ja minkkikannat tarkoittavat parempia selviytymismahdollisuuksia alueen vesilinnuille kevään pesintöjen aikaan. Lintulaskennoilla seurataan kunnostustoimien vaikutuksia linnustoon, Huolman sanoo.

Pyynteihin vaikuttavuutta tuovat suunnitelmallisuus ja jatkuvuus. Pyyntialueista halutaan mahdollisimman yhtenäisiä, jotta niille ei muodostuisi vieraspetojen turvasatamia, ”petopankkeja”. Kohdealueiden riistanhoitoyhdistyksiltä toivotaan apua petopoistoalueiden yhtenäistämiseen, jotta vieraspetoryhmä pääsee toimimaan koko pyyntialueella.

– Hanke luo uusia siltoja hallinnonalojen välillä ja sisällä. Teemme kaikki osamme arvokkaiden lintuvesien eteen, ja tulokset tulevat puhumaan puolestaan, Karhula sanoo.

Kuva: Jari Peltomäki

Lue lisää aiheesta:

0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit

Pyyntiä monella rintamalla

Vieraspetopyyntiä edistetään useilla samanaikaisesti käynnissä olevilla hankkeilla. Suomen riistakeskuksen vetämällä SOTKA-vieraspetohankkeella, Pohjoismaisella supikoirahankkeella sekä Suomen Metsästäjäliiton organisoimalla Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hankkeella on samoja tavoitteita. Uusien tehokkaampien pyyntikonseptien luonti ja toisaalta jokainen pyydetty minkki- ja supikoira auttaa vesilintukantojen turvaamisessa.