Metsäammattilaiset kaipaavat koulutusta riistametsänhoidosta

Metsäalan toimijat ovat kiinnostuneita riistametsänhoidosta ja sen edistämisestä omassa työssään. Enemmistö toimijoista haluaa lisätietoa ja koulutusta aiheesta, mutta työnantajien koulutustarjonta vaikuttaa vielä vaatimattomalta.

TekstiPiia IkonenKuva Petri Vartiainen
Julkaistu1.12.2017

Vuonna 2017 selvitettiin metsäalan toimijoiden kiinnostusta riistametsänhoitoon ja sen toteuttamiseen. Toimijoilta tiedusteltiin kokemuksia riistametsänhoidon näkyvyydestä työyhteisössä, tarjolla olevan tiedon saatavuudesta sekä työnantajien tarjoaman riistametsänhoito -koulutuksen määrästä. Metsäalan toimijoiden suhtautuminen riistametsänhoitoon vaikuttaa merkittävästi toimenpiteiden toteutumiseen, sillä toimijat ovat avustamassa metsänomistajia metsien käsittelyyn liittyvässä päätöksenteossa.

 

Toimijat haluavat edistää riistametsänhoitoa

Tutkimuksessa lähes kaikki metsäalan toimijat vastasivat haluavansa edistää riistametsänhoitoa omassa työssään. Samalla yli 88 prosenttia uskoi riistametsänhoidon ja sen edistämisen kuuluvan tämänhetkiseen toimenkuvaansa. Yleinen suhtautuminen riistametsänhoitoa kohtaan oli myönteistä, mikä voi johtua esimerkiksi riistametsänhoidon viimeaikaisesta medianäkyvyydestä.

Toisaalta metsäalan toimijat uskoivat metsänomistajille tarjottavan heikosti riistametsänhoidollisia palveluja, vaikka yleisesti uskotaan palveluille olevan kysyntää. Ratkaisuksi riistametsänhoito tulisi sisällyttää paremmin osaksi metsäpalveluvalikoimaa, minkä seurauksena toimijoita tulisi kouluttaa sen pariin kattavammin.

 

Koulutusta on tarjottu heikosti

Huolimatta riistametsänhoidon ympärillä olevasta myönteisestä keskustelusta, yli 68 prosenttia ammattilaisista vastasi jääneensä ilman työnantajan järjestämää riistametsänhoitoon liittyvää koulutusta. Lukema on suuri, vaikka koulutukselle vaikuttaa olevan tarvetta, ja riistametsänhoidolle oma markkinarakonsa. Koulutuspulaa korjaa se, että yli puolet ammattilaisista oli hakenut itse tietoa riistametsänhoidosta kurssien ja nettimateriaalien avulla. Omatoimisuus riistametsänhoitoon tutustumisessa kertonee aihepiiriin liittyvästä mielenkiinnosta.

Jonkinlainen tietopaketti työnantajan kautta olisi hyvä. Ei tarvitsisi erikseen alkaa etsiä tietoa muualta. -Nainen, metsäteollisuusyritys

Yli puolet metsäalan toimijoista halusi lisää tietoa, koulutusta tai neuvontaa riistametsänhoidosta. Valtaosa kaipasi perustiedon lisäksi erilaisia käytännön esimerkkejä, maastokohteiden esittelyä sekä selkeitä ja helposti saatavia oppaita riistametsänhoidon toteutuksesta ja hyödyistä. Tutkimustietoa toivottiin erityisesti lajien käyttäytymisestä ja eri menetelmien vaikutuksista metsäelinympäristöihin.

Eri toimenpiteiden käytännön vaikutuksista riistan hyvinvointiin, eli tietoa siitä mitkä toimenpiteet ovat hyödyksi riistalle ja miksi ne hyödyttävät. -Mies, metsänhoitoyhdistys

Tutkimuksen toteutus

Tutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston Metsätieteiden osastolla tehtyä pro gradu –opinnäytetyötä, joka tuottaa uutta tietoa myös osaston Riistametsätalous –kurssin sisältöjen ja alan tutkimuksen suunnitteluun. Opinnäytetyössä selvitettiin metsänomistajiin ja metsäalan toimijoihin liittyviä riistametsänhoidon toteutumista rajaavia tekijöitä.

Kokonaisuudessaan tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisessä haastateltiin riistametsänhoitoa rajaavien tekijöiden selvittämiseksi kuusi riistametsänhoitoon perehtynyttä ammattilaista. Haastatellut osallistuivat Suomen riistakeskuksen Riistametsänhoidon edelläkävijät –hankkeeseen. Toisessa vaiheessa toteutettiin metsänomistajille sekä metsäalan toimijoille kyselytutkimus, jolla selvitettiin haastatteluissa havaittujen tekijöiden yleisyyttä. Kyselytutkimuksessa käytetyt yhteystiedot saatiin Suomen metsäkeskukselta. Kyselytutkimukseen vastasi 425 metsänomistajaa ja 480 toimijaa.

Piia Ikonen, opiskelija Itä-Suomen yliopisto