Keskustelua ja kompromisseja riistapolitiikkaan

Loviisalainen maanviljelijä, talousneuvos Mikael Antell uskoo keskustelun voimaan. Uudenmaan alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Antell on monien luottamustehtävien mies, joka kokee kompromissien löytämisen palkitsevana.

TekstiMirja RantalaKuva Sem Larssen
Julkaistu15.5.2018

Mikael Antellilla on pitkä kokemus riistahallinnon luottamustehtävistä. Hän on seurannut Suomen riistanhallintoa vuosikymmenten ajan aitiopaikalta muun muassa valtakunnallisessa ja alueellisessa riistaneuvostossa sekä Suomen riistakeskuksen hallituksessa.

Organisaatio on muuttanut muotoaan, mutta yksi on säilynyt: Aktiivimetsästäjien intohimo harrastukseensa. Loppujen lopuksi käytännön toimintaa pyörittävät metsästäjät ja metsästysseurat.

Antell on aktiivinen metsästäjä. Hän kertoo metsästävänsä kaikkea mahdollista. Oman seuransa hirvenmetsästyksen johtajana hän on toiminut 1970-luvulta lähtien, mutta pienriistan metsästys, etenkin oman koiran kanssa, on ehkä kaikkein lähimpänä sydäntä.

Alueellinen riistaneuvosto on löytänyt paikkansa

Antell toimii Uudenmaan alueellisen riistaneuvoston puheenjohtajana. Alueellinen riistaneuvosto on aluetason strateginen toimielin, joka tukee riistapolitiikkaa ja osallistuu sen valmisteluun. Neuvostot lisäävät sidosryhmäyhteistyötä ja pyrkivät edistämään erilaisten intressien yhteensovittamista.

Antellin mukaan alueellinen riistaneuvosto on löytänyt riistahallinnossa paikkansa. Suomen riistakeskuksen alkuvuosina näin ei välttämättä ollut. Alkutaipaleella osa edustajista saattoi tuntea, ettei neuvostolla ole juurikaan päätösvaltaa. Ajan kuluessa neuvoston rooli on selkeytynyt ja alueellisten näkökulmien huomioiminen edistynyt.

Neuvosto tekee töitä strategian puitteissa yhdessä aluetoimiston kanssa. Rooli on vahvasti keskusteleva. Varsinaisia päätöksiä tehdään vähän, Antell kuvaa neuvoston tehtäviä.

 

Laaja kokemus luottamustehtävistä

Ihmisten kanssa keskusteleminen ja kompromissien etsiminen motivoivat Antellia vaativassa tehtävässään.

Toisten mielipiteitä pitää kunnioittaa. Pitää aina muistaa, että jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. Jotta asiat menevät eteenpäin, pitää kuitenkin löytää lopputulos, joka on ainakin enemmistön hyväksyttävissä.

Antell on kokenut kompromissien etsijä. Vuosien aikana hän on ollut mukana eri organisaatioiden luottamustehtävissä, kuten tuottajajärjestöissä ja metsäalan organisaatioissa.

Kansainvälisestä toiminnasta Antellilla on kokemusta muun muassa Kansainvälisen riistansuojeluneuvoston (CIC) Suomen delegaation puheenjohtajana. Hänen mielestään monipuolisista luottamustehtävistä on hyötyä alueellisen riistaneuvoston puheenjohtajan roolissa.

Tehtävät ovat antaneet laveamman katsontakannan siihen, miten asioita voidaan hoitaa, Antell toteaa.

 

Keskustelukulttuuri on kehittynyt

Vaikka keskustelu riistasta ja metsästyksestä käy välillä kuumana, Antell kokee alueellisessa riistaneuvostossa käytävän mielipiteiden vaihdon muuttuneen vuosien myötä vähemmän tunteikkaaksi.

On opittu keskustelemaan ja ymmärtämään että metsästys on osa yhteiskuntaa, hän toteaa.

Antellin mukaan puheenjohtajan rooli riistaneuvostossa on vetää käyty keskustelu yhteen ja tehdä johtopäätöksiä. Neuvostossa esittelijänä toimii alueellinen riistapäällikkö.

Puheenjohtajan ei pidä dominoida keskustelua liikaa. Keskustelun pitää mielestäni olla mahdollisimman vapaata. Tärkeää on myös luottamus, se että käydyt keskustelut pysyvät sen pöydän ympärillä. Päätökset sitten ovat julkisia, Antell kuvaa neuvoston keskustelukulttuuria.

 

Alueellisen näkökulman huomioiminen on tärkeää

Alueellinen riistaneuvosto on oman alueensa äänitorvi, joka tekee tiivistä yhteistyötä Suomen riistakeskuksen aluetoimiston kanssa. Antellin mukaan neuvostoissa tulee yhä vahvemmin keskittyä juuri alueen asioihin. Näin toimihenkilöt saavat suoraa palautetta siitä, miten asiat ovat kehittyneet.

Kaikilla neuvoston jäsenillä on oma taustajärjestönsä, jota edustaa. Jäsenillä on erittäin hyvä tuntuma kenttään. Alueellisen neuvoston tärkeimpiä tehtäviä onkin tuoda kentän ääni hallintoon, Antell linjaa.

Uudenmaan viimeisimmissä kokouksissa etenkin susi ja villisika ovat aiheuttaneet kiivasta keskustelua. Länsi-Uudellamaalla susitilanne saa tunteet kuohahtamaan.

Antellin mielestä suden kannanhoito on poliittinen kysymys. Susi on tällä hetkellä täysin suojeltu laji EU direktiiveissä ja samaan aikaan kanta on vahvassa kasvussa koko EU:n alueella. Hän seuraa mielenkiinnolla asian kehittymistä EU:ssa ja uskoo tulossa olevan muutoksia.

Itä-Uudellamaalla puolestaan puhutaan villisiasta, jonka kanta on vahva ja yhä vahvistuva. Vaikka laji on vaikeasti metsästettävä, kanta halutaan pitää hallinnassa. Afrikkalainen sikarutto vaanii kulman takana.

 

Kompromissien löytäminen palkitsee

Antellista saa kuvan toimijasta, joka hakee ratkaisuja ja kompromisseja välillä vaikeisiinkin asioihin. Metsästäjä on toistaiseksi löytänyt aikaa ja energiaa lukuisiin luottamustehtäviinsä.

Minua vie eteenpäin  yleinen kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin. Kiinnostus luottamustehtäviin on myös suvunperintöä. Jo isoisäni isoisä oli aktiivinen vaikuttaja.

Antell sanoo pitävänsä ihmisten kanssa toimimisesta.

Ihmisten kanssa kanssakäyminen ja kompromissien etsiminen on palkitsevaa, Antell kertoo.

Keskustelu Uudenmaan riistaneuvostossa jatkuu. Alueellinen riistaneuvosto pitää varmasti Suomen riistakeskuksen aluetoimiston kartalla kentän tunnelmista myös jatkossa.

Mirja Rantala, viestintäsuunnittelija, Suomen riistakeskus