Elämää rikastuttavat riistapellot
Suositut riistapellot tarjoavat pörriäisten surinaa, peltopyiden piipitystä ja riistan rikkautta. Riistapelloilla on mahdollista yhteensovittaa runsasta sorkkaeläinkantaa ja viljelyä.
Maatalousmaisemien riistapellot tarjoavat ruokaa ja suojaa monipuoliselle lajistolle. Ne ovat jo vuosikymmeniä kuuluneet metsästäjien luonnonhoitotöiden valikoimaan.
Riistapeltoja on tehty muun muassa tuotannosta poistuneille, puskittuneille peltoheitoille ja sähkölinjojen alustoille noin 5 000 hehtaaria. Niitä tehdään vuosittain myös 20 000 hehtaaria maataloustukien piirissä oleville tuotantopelloille. Niitty- ja maisemapeltojen 3 000 hehtaarin yhteismäärä ei ole yltänyt samanlaiseen suosioon.
– Mahdollisuudet maatalousluonnon monimuotoisuuden hoitoon ovat erinomaiset. On hienoa, että moni viljelijä on näitä mahdollisuuksia hyödyntänyt, iloitsee erikoissuunnittelija Mikko Alhainen Suomen riistakeskuksesta.
Alhaisen mukaan maatalousluontomme monimuotoisuus köyhtyi ja moni laji joutui ahdinkoon tuotannon tehostuessa. Peltopyy on tästä elävä esimerkki. Suomessa oli selkeä tarve lisätä monimuotoisuutta maatalousalueilla. Tämä mahdollistettiin maatalouden ympäristökorvausjärjestelmällä.
Metsästävät maanviljelijät tärkeitä
Alhaisen mukaan viljelijöiden ratkaisut määrittävät riistakantojen ja luonnon hyvinvoinnin maatalousmaisemassa.
– Suomessa moni viljelijä metsästää ja arvostaa riistan vaalimista. Metsästäjät perheineen omistavat lähes puolet yksityisistä maista ja juuri metsästystausta tuo motivaation luonnonhoitoon, Alhainen pohtii riistanhoidon suosion taustoja.
Alhaisen mukaan viljelyaukealla viihtyvien riistakantojen hyvinvoinnissa on usein kyse muutaman heikomman peltoprosentin jättämisestä satokasvituotannon ulkopuolelle riistapelloksi, suojavyöhykkeeksi tai kosteikoksi.
– Myös maatalousmaan läheisyydessä olevilla viljelykelvottomilla aloilla on merkitystä. Kivikasa, metsäsaareke tai kuivattu lampi voi tarjota elinympäristön. Monipuolinen viljelykasvivalikoima, toimiva viljelykierto sekä kotieläin- ja kasvintuotanto samalla kylällä luovat monimuotoisuutta maisemaan, kertoo Alhainen.
Alhaisen mukaan riistapellot ovat yksi tärkeä elementti maatalousmaiseman hoidossa ja kuuluvat osaksi kokonaisuutta. Niiden hyödyt tukevat erinomaisesti monimuotoisuutta, perustaminen on vapaaehtoista ja helppoa, eivätkä ne estä ruokakasvien tuotantoa tai aiheuta maanviljelijälle lisäkustannuksia.
Hyötyä kertyy riistalle, pikkulinnuille ja runsaalle hyönteislajistolle, kuten perhosille ja mehiläisille.
Osaksi viljelysuunnitelmaa
Moni viljelijä sisällyttää riistapellot viljelysuunnitelmaan. Näin saadaan tuloja lohkoilta, joilla sadonkorjuu on epävarmaa huonoissa olosuhteissa. Vaihtoehtoisesti riistapellon voi perustaa ison lohkon mutkittelevaan reunaan, jolloin satokasvin puinti helpottuu.
Riistapeltoja perustetaan myös syyskylvöisillä kasveilla, jotka ovat hyödynnettävissä läpi talven ja luovat suojaa jo kevään toukotöiden aikana.
– Monilajikkeiset riistakasvit lisäävät monimuotoisuutta. Kukkia sisältävät riista- tai maisemapellot ovat väriläiskiä maisemassa, ja tarjoavat mettä hyönteisille, Alhainen vinkkaa.
Peltokanalinnuille ja viljelysalueiden pienriistalle riistapeltojen määrä ja sijainti ovat suuria yhtenäisiä pinta-aloja tärkeämpiä. Pienriista hyötyy runsaasti reunavyöhykettä tarjoavista riistakasvilohkoista sekä viljelyaukean keskellä olevista suojakasvustoista. Reunavyöhykkeen ja ojanreunojen laatu ja määrä ovatkin peltoriistanhoidon avainsanoja.
Sorkkariista sopii viljelymaisemaan
Sorkkaeläimille parhaiten sopivat metsien keskelle tai aukean reunoille sijoitetut pellot, jotka sijoitetaan kauas vilkkaista teistä sekä herkistä satokasvilohkoista. Tavoitteena on kasvusto, josta riittää syötävää pitkälle talveen.
Pienten sorkkaeläinkantojen, valkohäntäpeuran ja metsäkauriin, kannan kasvu Lounais-Suomessa on saanut aikaan sen, että joillakin metsästysalueilla runsasta sorkkaeläinkantaa ruokitaan riistapeltoverkoston avulla. Hyvin sijoitettu ja laadukkaasti viljelty riistapeltokasvusto toimii magneetin lailla ja ohjaa eläimiä pois ongelmapaikoista, esimerkiksi ruuantuotantoon tarkoitetuilta pelloilta.
Kokeiluhankkeista saadut kokemukset ovat opettaneet, että rauhalliseen paikkaan sijoitetut riistapellot houkuttelevat hirvieläimiä ja sadot tulevat syödyksi. Sorkkariista viihtyy hyvin riistapeltojen läheisyydessä, ja parhaimmillaan syrjäisiin paikkoihin sijoitetut pellot ehkäisevät myös liikennekolareita. On tärkeää sijoittaa riistapellot tasaisesti maisemaan, mutta riittävän kauas vilkasliikenteisistä teistä.
Riistapeltojen tarkoitus ei ole kasvattaa kantaa, vaan pitää vahingot kurissa. Riistapelloissa on kyse elinympäristöjen parannuksesta, talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäämisestä, hiilensidonnasta ja vesiensuojelusta. Luonto kiittää.
Riistapeltoja käsiteltiin myös Sorkkia ja sarvia -podcastin uusimmassa jaksossa. Laita siis kuulokkeet korviin ja kuuntele, mitä asiantuntijat ajattelevat riistapeltojen perustamisesta.
Hirvieläimiin ja niiden metsästykseen keskittyvän podcastin jaksot löytyvät myös Spotifysta. Aiempia aiheita ovat esimerkiksi hirvien lentolaskenta, metsäpeurakannan tilanne ja nuorten saaminen mukaan metsästysseuratoimintaan.
