Vesilintulaskennat osoittavat parempaa poikastuottoa
Vuoden 2025 vesilintuseurannan tulokset osoittavat viime vuotta parempaa poikastuottoa, vaikka pitkällä aikavälillä kannat ovat jatkaneet pääosin taantuvaa kehitystään.
Suomessa on seurattu pesivien vesilintujen määrää laskentojen avulla jo 40 vuoden ajan. Vesilintuparit lasketaan viikko jäiden lähdön jälkeen ja toisen kerran 2–3 viikkoa myöhemmin. Poikueet lasketaan samoilla laskentapisteillä 1.–20.7.
Laskenta-aineisto koostuu vapaaehtoisten metsästäjien ja lintuharrastajien pari- ja poikuelaskentojen tiedoista. Vuonna 2025 parilaskentoja tehtiin 1 305 ja poikuelaskentoja 819 kappaletta.
Sinisorsa
Valtakunnallinen sinisorsien parimäärä on pitkäaikaisen keskiarvon tuntumassa, 11 prosenttia vuotta 2024 suurempi. Viimeisen 10 vuoden kannankehitys on ollut merkitsevästi laskeva (21 %), vaikka kanta kasvoikin 15 prosenttia pitkällä aikavälillä (1986–2025).
Erityisen voimakasta viime vuosikymmenen aikainen taantuminen on ollut keskisessä Suomessa (–31 %) ja etelässä (–24 %), kun taas pohjoisessa kanta on kasvanut (+24 %).
Poikasten kokonaismäärä on sekä pitkällä aikavälillä että viimeisen 10 vuoden aikana pysynyt vakaana, mutta parikohtainen poikastuotto on pienentynyt.
Vuonna 2025 poikasten kokonaismäärä oli pitkäaikaisen keskiarvon tuntumassa ja parikohtainen poikastuotto noin kahdeksan prosenttia pitkäaikaista keskiarvoa suurempi. Vuoteen 2024 verrattuna poikasia oli 12 prosenttia enemmän, ja parikohtainen poikastuotto 13 prosenttia suurempi.
Tavi
Suomen tavien pesimäkanta on pitkällä aikavälillä vähentynyt 26 prosenttia. Jyrkintä taantuma on maan pohjois- (−38 %) ja keskiosissa (-25 %).
Vuoden 2025 parimäärä on seitsemän prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, mutta ilahduttavasti 24 prosenttia edellisvuotta suurempi.
Sekä poikasten kokonaismäärä että parikohtainen poikastuotto ovat pitkällä aikavälillä pienentyneet, mutta viimeisen 10 vuoden poikasten kokonaismäärä on pysynyt vakaana ja poikastuotto kasvanut.
Vuonna 2025 poikasten kokonaismäärä oli seitsemän prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella ja parikohtainen poikastuotto lähellä pitkäaikaista keskiarvoa.
Haapana
Haapanoiden parimäärä on 40 vuodessa pienentynyt 61 prosenttia ja ollut 16 vuotta pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Taantuma on ollut voimakasta kaikissa Suomen osissa (etelä –68 %, keskiosat –41 %, pohjoinen –70 %). Nyt valtakunnallinen parimäärä on edellisen vuoden tasolla ja 40 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella.
Pitkällä aikavälillä poikasten kokonaismäärä on pienentynyt, mutta parikohtainen poikastuotto on ollut vakaa.
Viimeisen 10 vuoden aikana poikasten kokonaismäärä on kuitenkin ollut vakaa ja parikohtainen poikastuotto on kasvanut.
Vuonna 2025 parikohtainen poikastuotto oli 21 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Poikasten kokonaismäärä oli 13 prosenttia viime vuotta suurempi ja parikohtainen poikastuotto lähellä viimevuotista tasoa.
Telkkä
Telkkien valtakunnallinen parimäärä on pienentynyt pitkällä aikavälillä 13 prosenttia, voimakkaimmin maan eteläosissa (–27 %).
Viimeisen kymmenen vuoden aikavälillä ei ole tapahtunut merkitsevää muutosta valtakunnallisen kannan koossa, mutta vuonna 2025 parimäärä oli ilahduttavasti pitkäaikaisen keskiarvon tuntumassa ja noin 23 prosenttia suurempi kuin vuonna 2024 (etelä +3 %, keskiosat +33 %, pohjoinen +32 %).
Parikohtainen poikastuotto sekä poikasten kokonaismäärä ovat pitkällä aikavälillä pienentyneet, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana ne ovat olleet vakaita.
Vuonna 2025 poikasten kokonaismäärä oli 12 prosenttia ja parikohtainen poikastuotto 10 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, mutta vuoteen 2024 verrattuna poikastuotto oli selvästi vahvempaa.
Syyt vesilintujen vähentymiseen rehevillä vesillä ovat moninaiset
Osa lajeista kärsii etenkin rehevöitymisestä ja veden värin tummumisesta muun muassa ympäröivien alueiden ojituksen takia. Osalla lajeista vieraspetojen runsaus on todennäköisesti tärkeä taantumisen syy. Kosteikkojen ja niitä ympäröivien alueiden ennallistaminen on tärkeä keino parantaa vesilintukantojen tilaa.
Parikohtainen poikasmäärä mittaa pesinnän onnistumista
Vesilintulaskentojen päätavoitteena on seurata pesimäkantojen muutoksia ja selvittää sorsien vuotuinen lisääntymistulos erityyppisillä vesillä eri puolilla Suomea. Poikasten kokonaismäärä kuvastaa hyvin sitä, miten paljon kestävästi metsästettäviä lintuja on kunakin vuonna.
Laskennan tietoja tarvitaan vesilintujen elinympäristöjen hoidon suunnitteluun ja metsästyksen mitoittamiseen sekä vesiluonnon monimuotoisuuden seurantaan. Lisäksi laskentatietoja käytetään lukuisissa tutkimushankkeissa.