Vaikuttavaa vieraspetojen poistoa – Helmi-vieraspetohankkeesta suuret linnustohyödyt
Satunnainen supikoiran tai minkin pyynti ei vielä tuo helpotusta linnustolle isossa mittakaavassa. Tarvitaan tarkasti rajattuja pyyntialueita ja painotusta kevätpyyntiin.
Motiivit minkin ja supikoiran pyyntiin ovat usein moninaiset. Saaliin saanti, mukavat jahtikokemukset ja koirien harjoittaminen kannustavat jahtiin. Taustalla on aina ollut riistanhoidollinen hyöty. Nyt metsästäjäkunnalle kiirii viestiä uusista vieraspetojen poistoon panostavista hankkeista. Puhutaan luonnonhoidollisesta vaikuttavuudesta. Yksinkertaisuudessaan sillä tavoitellaan pyyntiä, joka turvaa valitulle kohteelle minkin ja supikoiran saalistukselta vapaan pesimäalueen.
Miten saavutetaan riittävän tehokas pyynti linnuston kannalta? Sinänsä yksinkertaiseen kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta. Mikäli pienpetoja tai mitä tahansa muutakin eläinlajia halutaan vähentää pysyvästi, tulee toiminnan olla suunnitelmallista. Pyynti pitää kohdistaa selkeästi tietylle ja rajatulle kohdealueelle. Hyvin laajalle alueelle hajaantuvalla pyynnillä ei todennäköisesti saavuteta riittävää tehoa kannan laskemiseksi: yksilöitä ei löydetä ja ne korvaavat pyydetyt yksilöt jo pyyntiä seuraavana keväänä. Käytännössä tämä näkyy siten, että vuosittain petoja pyydetään suunnilleen sama määrä. Petopoiston ollessa riittävän tehokasta saalismäärä lähtee laskemaan. Lasku voi olla hyvin dramaattinen, jos pyyntiteho on riittävä.
Hehtaariajattelu saalisseurantaan
Suomi on pitkä maa ja petokannat vaihtelevat maan sisällä paljon erityisesti supikoiran osalta, jonka tiheimmät kannat löytyvät Tampereen eteläpuolisesta Suomesta. Runsaita minkkisaalismääriä on havaittu pistemäisesti eri puolilta valtakuntaa. Erityisesti Järvi-Suomi näyttää tarjoavan poikkeuksellisen hyviä elinolosuhteita minkille.
Vaihtelevien petokantojen vuoksi myös sopiva pyyntialueen koko vaihtelee. Oman alueen pyynnin vaikuttavuutta onkin hedelmällisempää tarkastella ”saalisyksilöinä / 1000 hehtaaria” kuin ”saalisyksilöinä / vuosi”. Pitkäaikainen saalisseuranta kertoo, kuinka monta petoa pitää poistaa kyseiseltä alueelta petokannan romahtamiseksi. Yksilöä / 1000 hehtaaria kertoo erityisesti, millaista petokantaa kyseinen elinympäristö kykenee ylläpitämään.
Eteläisessä Suomessa supikoirakannan romahtamiseen vaikuttaisi riittävän noin 25-40 supikoiraa / 1000 hehtaaria. Muualla Suomessa Lappia lukuun ottamatta voidaan kannanlaskuun päästä alle 25 yksilön saalistiheydellä.
Minkin osalta vastaava tarkastelu on haastavaa pyyntimenetelmien vähyyden vuoksi.
Supikoiran kevätpyynnillä suuri merkitys
Erityisesti supikoiraa pystytään tehokkaasti pyytämään sekä kevät- että syysaikana, koska pyyntitapoja on runsaasti. Lähtökohtaisesti vaikuttavinta on kevätaikainen, helmi-huhtikuussa ennen supikoiran lisääntymisaikaa tapahtuva pyynti. Yhden lisääntyvän pariskunnan poistaminen saattaa vastata 12 supikoiran poistoa syysaikana. Oletettavasti lähes kaikki petojen pyyntityö on valtakunnallisesti vahvasti syyspainotteista.
Luonnonhoidollisessa ja selkeästi petojen vähentämiseen tähtäävässä pyynnissä on tärkeää pyrkiä poistamaan pedot alueelta siten, ettei petopankkeja jää. Kun saaliit esitetään pisteinä kartalla, tulisi erityisesti supikoirasaaliita olla koko pyyntialueella suhteellisen tasaisesti ilman alueelle jääviä saaliittomia ’’aukkoja’’.
Metsästäjät ovat paljon vartijoina. Suunnitelmallisella pyynnillä on mahdollista tarjota turvasatamia pesiville vesilinnuille.
Tehopyyntiä hyvillä lintukohteilla
Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen Helmi-vieraspetohankkeella on takana ensimmäinen kokonainen pyyntivuosi. Hankkeen 385 pyytäjää tekivät 73 arvokkaalla lintuvedellä petojen poistotyötä yhteensä 48 159 työtuntia vuoden 2022 aikana. Saaliiksi saatiin 657 minkkiä ja 4 087 supikoiraa sekä roppakaupalla tietoa ja kokemusta vieraspetopyyntien kehittämistä varten.
Koska alueelliset erot ovat suuria, yleispäteviä ohjeita vaikuttavuuden lisäämiseen voidaan antaa vain harvaan asiaan. Valtakunnan tasolla voidaan ohjata kevätaikaisen pyynnin lisäämiseen. Vuonna 2022 hankkeen pyyntityöstä 65 % tehtiin syysaikana ja 25 % kevätaikana. Tähänkin vaikuttaa alueellisesti se, että pitkä talvi voi pohjoisessa estää kevätpyynnin lähes kokonaan.
Maakuntatasolla voidaan ohjata kohti vaikuttavampaa pyyntialueen kokoa. Hankkeen kokemukset osoittavat, että yli 10 000 hehtaarin pyyntialueella on Etelä-Suomessakin vaikea päästä yli 20 supikoirayksilön saaliiseen tuhannella hehtaarilla. Alle 5 000 hehtaarin alueilla tämä onnistuu huomattavasti helpommin.
Paikallisesti pyyntituloksia parannetaan, myös Helmi-vieraspetohankkeessa, kohdekohtaisesti yhdessä paikallisten pyytäjien kanssa. Onnistuttiinko saamaan koko kohdealue kattavan pyynnin piiriin? Saatiinko kohteen lähistöllä sijaitseville luolille järjestettyä pyynnit oikeaan aikaan? Näihin kysymyksiin ja lopulta toiminnan tuloksellisuuteen voivat vastata vain paikallisesti pyyntejä toteuttavat metsästäjät.
