Kyselyn tulosten mukaan tyypillisesti torjutaan hirvien aiheuttamaa vahinkoa mäntytaimikoissa hirvien talvilaidunalueilla. Paksun lumipeitteen aikana hirvi välttää turhaa liikkumista, jolloin taimien syönti voi aiheuttaa paikallisesti merkittävää vahinkoa.

Noin vuosikymmenen ajan markkinoilla on ollut lampaanrasvaan pohjautuva Trico-merkkinen syönninestoaine, jonka tehosta on tutkimusnäyttöä ja hyviä käyttäjäkokemuksia. Riistakeskus selvitti käyttäjien kokemuksia osana HirviDrone-tutkimushanketta.

Omatoimiset metsänomistajat asialla

Kysely lähetettiin yhteensä 388 asiakkaalle, jotka ovat hankkineet Tricoa riistakeskukselta viime vuosien aikana. Kyselyyn vastasi 171 henkeä.

Vastanneista noin puolet oli yli 60-vuotiaita ja yli 50 hehtaaria metsää omistavia. Noin 60 prosenttia vastaajista asui vähintään 20 kilometrin etäisyydellä metsätilastaan. Vastaajat edustavat siten hieman keskimääräistä suuremman metsäpinta-alan omistajia kuin suomalaiset yksityismetsänomistajat keskimäärin.

Vastaajat ovat metsänomistajina varsin omatoimisia, sillä lähes 90 prosenttia ilmoitti tekevänsä tilansa metsänhoitotöistä pääosan itse. Vuosina 2022–2024 vastaajat olivat käsitelleet syönninestoaineella taimikkoa keskimäärin 3,3 hehtaaria vuodessa.

Puhtaat mäntytaimikot tai taimikot, joissa mäntyä on vähintään sekapuuna, muodostivat taimikoista yli kolme neljäsosaa. Koivuntaimikoita oli käsitellyt 12 prosenttia vastaajista. Tyypillinen taimikkokuvion koko oli 1–2 hehtaaria, ja noin kahdessa kolmasosassa oli tehty ensin varhaisperkaus tai taimikonhoito.

Vastaajat olivat pääsääntöisesti käsitelleet koko kuvion. Noin neljännes oli käsitellyt vain kuvion reunaosia tai valinnut muutoin arvioimansa suojaamistarpeen mukaan. Osa oli suojannut vain laadukkaimpia taimia.

Suojaaminen vähentää vahinkoja

Trico-käsittely tehdään lähes yksinomaan syyskaudella eli elo–marraskuun välisenä aikana, jolloin suojataan taimia hirvien talviaikaiselta syönniltä.

Alkukesällä taimia käsitteli vain muutama prosentti vastaajista, ja kyse on tällöin todennäköisesti koivuntaimikoista tai männyn taimista istutuksen yhteydessä.

Aine levitetään yleisimmin reppuruiskulla (noin 75 % vastaajista). Lisäksi suojaamista tehdään sumutinpullolla ja pienessä määrin sivelemällä.

Valtaosa käyttäjistä levitti aineen sellaisenaan. Kyselyyn vastanneista runsas neljännes ilmoitti laimentaneensa ainetta vedellä. Vastaajien ilmoittama keskimääräinen ainemenekki oli hieman ohjeellista käyttömäärää (10 l/ha) pienempi, eli noin seitsemän litraa hehtaaria kohden.

Runsas puolet vastaajista arvioi syönninestoaineen pysyneen taimessa hyvin ja noin 40 prosenttia kohtuullisesti. Aineen pysyvyyden arvioi huonoksi vain muutama vastaaja.

Noin kaksi kolmasosaa ilmoitti Tricon estäneen selvästi hirvieläinten syöntiä. Alueella siis oli havaintoja hirvieläimistä, mutta käsiteltyjä taimia ei ollut syöty. Runsas neljännes vastasi käsittelyllä olleen kohtalainen syöntiä estävä vaikutus. Kukaan vastaajista ei ilmoittanut, ettei aineella olisi ollut vaikutusta syöntiin. Sen sijaan vajaalla kymmenellä prosentilla ei ollut havaintoja hirvieläimistä alueella.

Lähes kaikki vastaajat aikovat käyttää syönninestoainetta myös jatkossa.

Levityspalvelulle mahdollisesti kysyntää

Vastausten perusteella monet syyt myös rajoittavat syönninestoaineen käyttöä. Tärkeimmiksi syiksi nousivat käsittelyn monivuotisuus, suuri pinta-ala sekä oman työn suuri osuus.

Noin 15 prosenttia ilmoitti rajoitteeksi käsittelyn (heikon) saatavuuden tai (korkean) hinnan ostopalveluna. Noin kolmannes vastaajista ilmoitti olevansa valmis jatkossa ostamaan ainakin osittain karkoteaineen levityksen esimerkiksi metsäpalveluyrittäjältä, jos palvelua on tarjolla.

Vastaajilta kysyttiin lisäksi, millä hinnalla he olisivat valmiita hankkimaan taimikon käsittelyn ostopalveluna. Maksuvalmius vaihteli vastaajien välillä ja oli keskiarvona noin 120 euroa hehtaarilta.

Vastaajat edustavat todennäköisesti keskimääräistä omatoimisempia metsänomistajia, joten vastauksia ei voida yleistää, eikä niiden perusteella voida tehdä laajoja johtopäätöksiä metsänomistajien halukkuudesta palvelun hankkimiseen, maksuvalmiudesta tai halukkuudesta taimikoiden suojaamiseen syönninestoaineella.