Sorkkaeläinten runsaus luo hyvinvointia
Runsaat riistakannat tarjoavat elämysrikkaita metsästyspäiviä, sosiaalisten kontaktien piristystä ja elinvoimaa maaseudun yhteisöihin.
Valot syttyvät moniin maaseudun pirtteihin, kun sorkkaeläinten pyynti alkaa. Jahti kokoaa yhteen kylän väen ja kaupunkilaiset – tuhannet metsästäjät yhteisen äärelle. Nauttimaan suomalaisen syysluonnon lumosta, arvokkaiden luonnonvarojen jäljille.
Monelle metsästäjälle sorkkaeläinten metsästyksen käynnistyminen on vuoden odotetuimpia hetkiä. Kihelmöivää jännitystä, mitä elämyksiä jahtisyksy tuo tullessaan. Porukan yhteen kokoontumisen lämmintä tunnelmaa. Nuotiotulien räiskeessä kuunnellaan ikimuistoisia metsästystarinoita. Vaihdetaan kuulumisia ja puhalletaan taas yhteen hiileen. Onko se rakkaus riistaan, mikä saa metsästäjäkansan yhteen?
Arvokas riista ansaitsee kunnioitusta
Sorkkaeläimiä on riittänyt monin paikoin hyvin pyydettäväksi. Nautitaan arvokkaasta riistavarasta ja sen mukanaan tuomasta hyvinvoinnista. Muistetaan lisäksi riistan kunnioitus kaikessa toiminnassa.
Rakkautta on arvostaa riistaa, niin eläviä kuin saaliiksi saatuja. Ei aiheuteta tarpeetonta kärsimystä ja hyödynnetään saatu saalis kunnioittaen ja tarkasti. Käytännön metsästyksessä teot ratkaisevat. Ammutaan varmoilta etäisyyksiltä – harkittuja laukauksia. Etsitään haavoittuneet aikaa ja vaivaa säästämättä. Noudatetaan verotussuosituksia.
Käsitellään saalis arvostaen, suolistetaan huolella ja puhdistetaan veret. Kuljetetaan arvokkaasti ja tehdään havupedit. Hyödynnetään saalis tarkasti nahkoja ja luita myöten. Käytetään arvokkaana villiruokana.
Puhutaan riistasta arvostavasti. Emme puhu vahinkoeläimistä, vaan arvokkaista luonnonvaroista ja ylväistä sarvipäistä.
Villiruokaa myös muille
Metsästyksen onnistuessa arvokas villiruoka päätyy lautaselle. Arvostus näkyy myös kuluttajien keskuudessa – suomalaiset haluaisivat korvata tuotantoeläinten lihaa riistalla. Ehkä riistan yleinen arvostus nousisi, jos yhä useampi pääsisi siitä nauttimaan.
Kun sorkkaeläimiä on varsinkin etelässä runsaasti, olisi hyvä tarjota riistaa myös lähipiirin lautasille. Miksei myyntiinkin, jos ylimääräistä liikenee.
Riistakannat ovat olleet monen sorkkalajin osalta myötätuulessa. Kantojen säätely on elämyksien ohella välillä myös työtä ja vastuunkantoa. Vastuuta on siirretty metsästäjille, sillä heihin luotetaan. Tätä luottamusta on vaalittava. Rakkaudesta riistaan ja suomalaiseen luontoon.
