Riistametsänhoidosta metsäpalvelujen myyntivaltti

Riistametsänhoito on talousmetsien luonnonhoitoa, jossa otetaan metsäkanalinnut ja muu riista huomioon muun muassa jättämällä riistatiheikköjä, kasvattamalla sekametsiä tai jättämällä kosteita painanteita metsänkäsittelyn ulkopuolelle.

Osana Sitra Lab 2 -ohjelmaa selvitettiin, voiko riistametsänhoidolla parantaa maanomistajien tyytyväisyyttä metsäpalveluihin ja luoda palvelujen tuottajille kannusteen edistää riistametsänhoitoa.

Maanomistajien tyytyväisyys parani

Talvella 2020–2021 toteutetun kyselyn mukaan riistametsänhoidon tarjoaminen lisäsi Metsänhoitoyhdistys Lakeuden asiakkaiden halukkuutta suositella metsäpalveluita läheisilleen. Riistametsänhoidon valinneet asiakkaat olivat myös keskimääräistä tyytyväisempiä työnjälkeen metsässä.

Metsänhoitoyhdistys Lakeuden johtaja Jussi Parviainen on tyytyväinen tuloksiin. Päätös nostaa riistametsänhoito osaksi palvelutarjontaa on kannattanut.

– Haluamme palvella jäseniämme monipuolisesti ja maanomistajien kiinnostus riistaa kohtaan herätti tarjoamaan riistametsänhoidon palveluja, Parviainen kertoo.

Tiheiköt helpottavat työtä

Kyselyllä kartoitettiin asiakkaiden tyytyväisyyden lisäksi Metsänhoitoyhdistys Lakeuden toimihenkilöiden aktiivisuutta tarjota riistametsänhoidon palveluita asiakkailleen. Asiakkailta parhaat arvosanat saaneet ammattilaiset palkittiin. Pääpalkinnon vei Kurikan alueella toimivan metsäasiantuntija Jussi Myllyniemen tiimi, joka koostuu kahdesta koneketjusta, tiimin metsurista ja alueen metsäpalveluyrittäjistä.

Tiiminsä hyvistä arvoista hieman hämmentynyt Myllyniemi kertoo metsän kliinisen siistimisen välttämisen ja tiheikköjen jättämisen olevan itsestäänselvyyksiä.

– Ei riista aina ole ensimmäisenä mielessä, vaikka pyrimmekin sen ottamaan huomioon, Myllyniemi kertoo.

Myllyniemi näkee riistaa suosivien tiheikköjen jättämisen ennen kaikkea työn tehokkuuden kautta. Metsureille hän on antanut työtä sujuvoittavan ohjeen.

– Ei ole pakko yrittää raivata, jos on joku kamala paikka, jossa menee ylen määrin aikaa. Nämä louhikot, soistumat tai ojanvarret jätetään käsittelemättä, jos se maanomistajalle sopii, hän selventää.

Riista rohkeasti esiin

Myllyniemen asiakaskunta koostuu sekä kauempana kaupungissa että Kurikan lähiseudulla asuvista metsänomistajista.

Kurikassa riistan suosimiselle riittää ymmärrystä. Joku voi haluta metsään postikorttimaista siisteyttä, mutta iso osa luottaa ammattilaisten arvioon sopivasta käsittelystä.

Kollegoitaan Myllyniemi rohkaisee keskustelemaan maanomistajien kanssa.

– Asia kannattaa ottaa puheeksi ja kysyä, jätetäänkö riistapöheikköjä. Voi käydä hyvinkin niin, että maanomistaja on metsästäjä, joka on mielissään ehdotuksesta, Myllyniemi sanoo.

Sitra Lab etsi uusia tapoja estää luontokatoa

Sitra Lab on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran koulutusohjelma, joka etsii luontopohjaisia ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja vastata kaupungistumisen aiheuttamiin ongelmiin.

– Sitrassa on pitkään tehty ilmastoon liittyvää työtä. Viimeisessä strategian päivityksessä luonnon monimuotoisuus ja luontokadon pysäyttäminen otettiin mukaan ilmastotoiminnan rinnalle, johtava asiantuntija Timo Lehesvirta Sitrasta kertoo ohjelman taustoista.

Koulutusohjelmaan osallistui Suomen riistakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston tiimi, joka etsi ratkaisuja metsien luontokatoon.

Lehesvirran mukaan luontoratkaisut tulee huomioida suojelualueiden lisäksi myös ihmistoiminnan piirissä olevilla alueilla, kuten talousmetsissä.

– Suomi on metsien maa ja puuntuotannossa, talousmetsissä hyvin pitkälti ratkaistaan metsäluonnon tulevaisuus, Lehesvirta kiteyttää.

Riista osa ratkaisua

Metsiin kohdistuu monia tavoitteita puuntuotannosta ja hiilinieluista aina keruutuotteisiin.

Lehesvirran mukaan suomalainen metsästysperinne, marjastus, sienestys ja villiyrttibuumi muodostavat kokonaisuuden, jossa puhutaan tämän päivän tärkeimmistä asioista eli lähiruoasta ja metsistä ruoanlähteenä.

– Kun tullaan metsäkanalinnuista huolehtimiseen, puhutaan kaikkein tärkeimmistä asioista eli luontosuhteesta ja luontoymmärryksestä, siitä mikä on kaiken olemisen perusta. Sellaisilla luontoratkaisuilla, jotka turvaavat metsäkanalintuja, autetaan isoa joukkoa muitakin lajeja, Lehesvirta sanoo.

Lehesvirta ei näe metsäkanalintujen huomioon ottamisen ja puuntuotannon välillä ristiriitaa. Toisaalta hän uskoo metsänomistuksen tavoitteiden monipuolistuvan ja monipuoliselle palvelutarjonnalle olevan kysyntää. Onneksi eri tavoitteita voidaan yhteensovittaa.

– Samalla kun autat teertä kasvattamalla sekametsää, olet ehkäisemässä metsätuhoja ja varmistat metsäsi puuntuotannon, hän kuvaa.