Pitkäjänteistä metsäpeuran suojelua
Alkuperäiseen lajistoomme kuuluvan metsäpeuran suojelu- ja kannanhoitohanke MetsäpeuraLIFE käynnistyi syksyllä 2016. Metsähallituksen Eräpalvelujen koordinoima hanke on kulunut joutuin, ja sen loppu häämöttää jo reilun vuoden päässä. Alkaa olla tilinpäätöksen aika.
Villi peura oli yksi esihistoriallisen Suomen asuttamisen vankoista kulmakivistä. Tunturipeurasta kesytettiin vähin erin poro, kun taas metsäpeuraa pyydettiin ankarasti vuosisatoja. Vähiin huvenneet metsäpeurat saivat lain suojan vuonna 1913 Suomen senaatin rauhoittaessa lajin kokonaan. Vielä toviin ei kuitenkaan lain koura yltänyt niille viimeisille metsäisille takamaille, joilla peuroja edelleen tavattiin, ja 1920-luvulla oli peura rauhoituksesta huolimatta pyydetty Suomesta loppuun. Metsäpeuran sukupuutto oli tosiasia.
Sotavuosina metsäpeura palasi omin avuin itärajan takaa Kainuun korpiin ja kanta alkoi pikkuhiljaa karttua. Peuran elinympäristöjäkin sotien jälkeen jo suojeltiin, ja nelijalkaiset saalistajat olivat noihin aikoihin vähissä. Puoli vuosisataa sukupuuttonsa jälkeen metsäpeuroja päästiin siirtämään Kuhmosta Suomenselälle, nykyiseen Salamajärven kansallispuistoon.
Suomenpeuran turvaksi neljä vuosikymmentä sitten toteutettu palautusistutus on kenties parhaiten onnistunut villien peurojen tai karibujen suojeluponnistus koko maailmassa. Suomenselän osakanta on kasvanut jo kahteen tuhanteen eläimeen – reilusti yli kaksi kertaa Kainuun nykyisen osakannan kokoiseksi. Samalla peuran elinalue on laajentunut, ja kuten tammikuussa Helsingistä pyydystetty metsäpeuranvasa osoitti, voi yksittäisiä harhailijoita tavata oikeastaan missä tahansa.
Palautusistutuksen tarhausvaihe lopuillaan
Vuosituhannen taitteen jälkeen metsäpeuroja mielittiin esiintyväksi laajemmin. Riistahallinto ryhtyi yhdessä suojelujärjestöjen kanssa hahmottelemaan uutta palautusistutusta. Sen toimeenpano päätyi lopulta osaksi EU:n osarahoittamaa MetsäpeuraLIFE-hanketta.
Vaikka MetsäpeuraLIFE-hanke on viety läpi monilta osin muuttuneessa toimintaympäristössä, on sen ydin rakennettu Suomenselän palautusistutuksen menestysreseptin ympärille. Palautusistutus Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoihin on ollut hankkeen keskeisintä tekemistä.
Ensimmäiset metsäpeurat siirrettiin palautuskohteisiin rakennettuihin totutustarhoihin syksyllä 2017. Sen jälkeen on päästy ihastelemaan ensimmäistä totutustarhassa syntynyttä vasaa, jännitetty peurojen vapautuksia luontoon ja vähän myöhemmin iloittu luonnossa syntyneistä metsäpeuranvasoista. Nyt totutustarhaus on päättymäisillään, ja tarhat tyhjenevät viimeisten eläinten vapautuessa kuluvana kesänä.
Metsäpeura palasi Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan lajistoon
Totutustarhoihin tuodut 43 kantayksilöä ovat peräisin pääosin eläintarhoista, mutta molempiin tarhoihin on pyydystetty myös villejä yksilöitä. Vapaaksi kansallispuistoihin on päästetty näiden kantayksilöiden totutustarhoissa syntyneitä jälkeläisiä, sekä itse kantayksilöitä. Vasoja on tarhoihin syntynyt aiempina vuosina yhteensä 38, ja tänä keväänä rikkoutui viidenkymmenen rajapyykki. Luonnossa ensimmäiset vasat syntyivät keväällä 2020 totutustarhoista vapautetuille vaatimille. Tänä keväänä villejä vasoja on syntynyt tiettävästi kymmenkunta.
Tarhausvaiheen aikana totutustarhoissa on kuollut viisi vasaa ja yksi aikuinen peura. Myös vapautettujen eläinten kuolleisuus vaikuttaa toistaiseksi olleen vähäistä. Seitsemiseen vapautetut peurat saatiin keväällä tunnistettua valokuvista, eikä alkujaan 19 vapautetusta puuttunut kuin kaksi jo aikaisemmin kuolleeksi tiedettyä yksilöä. Näistä toinen lopetettiin silmävamman vuoksi, mutta toisen kuolinsyy jäi selvittämättä.
Lauhanvuoren peurat eivät ole kuvauttaneet itseään yhtä ahkerasti, mutta talvikauden aikana kertyneiden kuvien ja yleisöhavaintojen perusteella vähintään kaksi kolmasosaa vapautetuista 24 peurasta on tätä tekstiä kirjoitettaessa elossa. Kolmen tiedetään kuolleen. Näistä kaksi kuoli tapaturmaisesti, ja yksi nääntyi. Nääntymisen perimmäinen syy jäi arvoitukseksi, koska kyseinen vaadin vietti koko syksyn erinomaisella jäkäläalueella, ja sen ruoansuolatuskanavassa oli ravintoa myös kuolinhetkellä.
Palautusistutuksen aikainen syntyvyys ja havaittu kuolleisuus huomioiden näyttää siltä, että kesän vapautusten jälkeen tulee sekä Seitsemisen että Lauhanvuoren osakannoissa olemaan viitisenkymmentä metsäpeuraa. Tämä täyttää reilusti hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet.
EU-rahoitus mahdollistajana
MetsäpeuraLIFE-hankkeen viiden miljoonan euron budjetista merkittävä osa saadaan tänä keväänä 30 vuotta täyttäneen Life-ohjelman kautta: Euroopan unioni on sitoutunut rahoittamaan toteutuvista hankekuluista 60 prosenttia. Kansallisesta rahoituksesta vastaavat kymmenen hankekumppanin lisäksi maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö. Lisäksi Suomen Metsästäjäliitto on tukenut hanketta.
Metsähallituksessa valmistellaan parhaillaan rahoitushakemusta jatkohankkeelle. Jos hakemus menestyy, päästään uusi hanke aloittamaan vuoden 2025 aikana. Siinä tullaan keskittymään metsäpeuran perimän ja elinvoimaisuuden turvaamiseen sekä tukemaan osakantojen yhdistymistä.
