Petoyhdyshenkilöiden koulutus uudistuu
Petoyhdyshenkilöiden koulutusmateriaali uudistuu ja siirtyy verkkoon kesällä 2021. Uudistuksen tavoitteena on yhtenäistää toimintaa ja terävöittää verkoston roolia sekä auttaa petoyhdyshenkilöitä selviytymään haastavasta tehtävästään.
Petoyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia tutkimuksen avustajia, joiden tärkein tehtävä on kerätä alueensa suurpetohavainnot, varmistaa ne ja välittää havainnot Luonnonvarakeskukselle (Luke). Petoyhdyshenkilöiden havainnot muodostavat suurpetokantojen arvioinnin perustan.
Tutkimuksen lisäksi Suomen riistakeskus ja poliisi käyttävät petoyhdyshenkilöiden Tassuun kirjaamia havaintoja päätöksenteon tukena. Erityisesti suurpetojen tekemien pihavierailujen laadukas dokumentaatio on tärkeää.
Suomen riistakeskus kouluttaa ja nimittää petoyhdyshenkilöt. Koulutusmateriaalia päivitetään parhaillaan yhteistyössä Luken kanssa sähköiseen muotoon. Koulutus vaaditaan jatkossa kaikilta uusilta petoyhdyshenkilöiltä.
Uudistetussa koulutusmateriaalissa oppituntimaiset kokonaisuudet ovat verkossa vapaasti omaan tahtiin opiskeltavissa. Kunkin osion opiskelun jälkeen on mahdollista suorittaa testi. Uusilta petoyhdyshenkilöiltä edellytetään kaikkien oppituntien hyväksyttyä suorittamista. Myös kokeneiden konkareiden toivotaan tutustuvan uudistettuun materiaaliin.
Some tuo uusia haasteita
Uudistuksen tavoitteena on helposti pureskeltava paketti, joka yhtenäistää verkoston toimintaa koko maassa ja terävöittää entisestään petoyhdyshenkilön roolia osana suurpetokantojen seurantaa.
Muuttunut toimintaympäristö asettaa entistä tiukemmat vaatimukset petoyhdyshenkilön julkiselle esiintymiselle. Verkossa tieto, niin oikea kuin vääräkin, liikkuu nopeasti ja haastaa petoyhdyshenkilöitäkin aivan eri tavalla kuin ennen sosiaalista mediaa. Oikean tiedon jakaminen alueella liikkuvista suurpedoista on noussut koko ajan tärkeämmäksi tehtäväksi. Luotettavuuden säilyttämiseksi petoyhdyshenkilön täytyy pysyä konfliktien ulkopuolella riippumattomana asiantuntijana, vaikka se ei aina ole helppoa.
Uutena aihealueena koulutuksessa on DNA-keräys, jonka merkitys aineistona tulee korostumaan tulevaisuudessa. Petoyhdyshenkilöt ovat DNA-näytekeräyksen onnistumisessa ratkaisevassa asemassa. Keräys kohdennetaan Tassuun tallennettujen havaintojen perusteella ja petoyhdyshenkilöiden asiantuntemusta tarvitaan myös itse keräyksen organisoinnissa paikallisesti. Todennäköisesti DNA-näytteiden keruu tulee tulevaisuudessa olemaan osa petoyhdyshenkilön normaalia toimintaa.
Koulutuksen uudistaminen on osa EU:n rahoittamaa SusiLIFE-hanketta.
Petoyhdyshenkilön opas vuoden 2021 alussa
Uuden koulutusmateriaalin lisäksi Suomen riistakeskus julkaisee petoyhdyshenkilöille oppaan. Kirja kokoaa yhteen ensimmäistä kertaa petoyhdyshenkilön tarvitseman tiedon.
Oppaassa kerrotaan muun muassa petoyhdyshenkilötoiminnan periaatteet ja vastuut, sekä käydään läpi petoyhdyshenkilöverkoston historiaa. Tärkeänä osana ovat suurpetojen ekologia ja jälkien tunnistus maastossa. Myös petovahinkojen tunnistaminen saa oman lukunsa.
Opas julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi vuoden 2021 alkupuolella. Kirja on saatavilla painettuna ja sähköisenä.
Katso video suurpetoyhdyshenkilötoiminnasta.
Susien DNA-näyte- keräys laajenee
Petoyhdyshenkilöiden keräämät havainnot ovat suurpetokantojen arvioinnin perusta. Sudella DNA-näytekeräys tuottaa tietoa havaintoaineiston, tilastoidun kuolleisuuden, GPS-aineistojen ja muun tutkimusaineiston rinnalle. Talvella 2020—2021 DNA-näytekeräys laajenee kaikille susien lauma- ja parireviireille. Keräys kohdennetaan tunnetuille reviireille Tassu-havaintojen perusteella.
Susien DNA-näytekeräys aloitettiin vuonna 2015 Luken, Suomen riistakeskuksen ja vapaaehtoisten yhteistyönä muutamilla reviireillä. Siitä lähtien DNA-näytekeräys on ollut osa susikannan seurantaa.
DNA-keräyksen avulla voidaan yksilöidä susia ja siten saada tietoa reviirillä asuvien susien määrästä, reviirien rajoista ja pentujen syntymästä. Mikäli näytteitä saadaan riittävästi, antaa menetelmä tietoa, jota ei muilla tavoilla ole saatavissa. DNA-näytteiden keräysaika on marraskuun alusta helmikuun loppuun.
Suomen riistakeskus avustaa Lukea keräysverkoston luomisessa. Jokaiselle keräysalueelle tarvitaan vähintään yksi keräysvastaava ja 5–10 kerääjää. Keräysvastaava jakaa ohje- ja näytekeräysmateriaalit kerääjille, ottaa vastaan alueen näytteet ja toimittaa ne eteenpäin. Luke teetättää DNA-analyysit Turun yliopiston evoluutiobiologian sovelluskeskuksella.
Suuri osa keräysvastaavista on petoyhdyshenkilöitä. Heillä on tehtävään hyvät valmiudet, sillä he tuntevat paitsi suden jäljet ja jätökset, myös alueensa petotilanteen. Kerääjäksi voi petoyhdyshenkilöiden lisäksi hakeutua kuka tahansa luontoharrastaja, jolla on kokemusta suden jälkien ja ulosteiden tunnistamisesta.
