Peltopyyn pullerot värittävät maalaismaisemaa

Rakkaus riistaan saa huolehtimaan monimuotoisesta maatalousmaisemasta. Riistapellot ovat peltoriistan lastenkammareita, jotka auttavat peltopyy- ja fasaanipoikueet lentoon.

Kuvat Marko Muuttola, Hannu Huttu, Getty Images

Julkaistu2.5.2022

Poikueet painautuvat ujosti maahan vaaran uhatessa. Riistapellot ja ojanpientareet tarjoavat suojaa ja ravintoa peltopyiden ja fasaanien poikasille. Lintujen ohella riistapellot houkuttelevat jänis- ja sorkkaeläimiä.

Hyvä leviää

Riistapellot, paitsi ruokkivat ja suojaavat riistaa, myös ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja rikastuttavat maalaismaisemaa. Riistapelloista hyötyvät riistan lisäksi pikkulinnut, perhoset ja mehiläiset. Mettä tarjoavat kukkivat pellot ovat pörriäisten paratiiseja.

Värikkäistä pelloista on iloa myös meille ihmisille. Kukkivat riista- tai maisemapellot ovat väriläiskiä maisemassa. Peltopyiden, fasaanien, jänisten ja pienten hirvieläinten tarkkailu ilahduttaa ympäri vuoden. Syksyn ja talven kruunaa pellon mahdollistama metsästys.

Riistapellot lisäävät talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja hiilensidontaa. Kesantopelloistakin on monipuolista hyötyä, kun ne ovat vihreinä syksyllä. Palkokasvien käytön lisääminen viljelykiertoon tuo monipuolisia etuja ruuantuotannon ohella maan rakenteen, ravinteiden sitomisen ja riistan kannalta.

Rakkaus riistaan on konkreettisia tekoja. Riistakantojen hyväksi tehdystä elinympäristöjen hoidosta hyötyvät kaikki, mutta omien harrastusmahdollisuuksien parantaminen motivoi toimintaan.

Kasvipeitteisyyttä ja hiilensidontaa

Viljelijä voi vaikuttaa peltoriistan hyvinvointiin. Usein riistan huomioimisessa on kyse muutaman peltoprosentin jättämisestä satokasvien tuotannon ulkopuolelle sekä satokasvin kaistaleiden ja kulmien jättämistä talviaikaiseksi ravinnoksi. Esimerkiksi riista-, maisema- ja luonnonhoitopellot sekä puimattomat viljakaistat ovat hyviä vaihtoehtoja.

Pienriista hyötyy pitkänomaisista ja runsaasti reunavyöhykettä tarjoavista riistakasvilohkoista sekä viljelyaukean keskellä olevista suojakasvustoista. Reunavyöhykkeen ja ojanreunojen laatu ja määrä ovat peltoriistanhoidon avainsanoja.

Riistapellon voi perustaa esimerkiksi ison lohkon mutkitteleviin reunoihin, jolloin satokasvin kasvulohko saadaan helpommin talteen korjattavaksi. Riistapelloiksi soveltuvia kohteita ovat myös maatalouden eri tukimuotojen ja sopimusten ulkopuolelle jääneet alueet.

Pienriista hyötyy pitkänomaisista ja runsaasti reunavyöhykettä tarjoavista riistakasvilohkoista.

Viljelykiertoa ja laidunnusta

Riistaa kunnioittava maanomistaja tietää, että riista voi parhaiten monimuotoisessa ympäristössä. Maatalousmaisemassa riista- ja luonnonhoitopellot ja talviaikainen kasvipeitteisyys, nurmikaistaleet uomien varsilla, pensasmaisen kasvillisuuden tarjoama suoja sekä kosteikot ovat avaintekijöitä lajiston viihtymiselle.

Monipuolinen viljelykasvivalikoima, toimiva viljelykierto sekä kotieläin- ja kasvintuotanto luovat riistan tarvitsemaa monimuotoisuutta. Laidunnus niityillä, metsä- ja luonnonlaitumilla ja perinnebiotoopeilla on arvokasta luonnon- ja riistanhoitoa.

Vuosittain riistakasveilla perustettava monimuotoisuuspelto on kylvettävä 30.6. mennessä. Riistapellon voi perustaa myös syyskylvöisillä kasveilla, jolloin se on riistan hyödynnettävissä läpi talven ja luo suojaa jo kevään toukotöiden aikana.

Myös pienillä teoilla on väliä. Kivikasa, ladon seinustan pusikko, metsäsaareke ja vanha savenottokuoppa tai kuivattu lampi voi tarjota suojaa avoimessa maisemassa varsinkin talviaikaan.

Rakkaus riistaan saa aikaan suuria ja pieniä tekoja, joista hyötyy elonkirjo ja ympäröivä yhteisö.

Kuuntele Sorkkia ja sarvia -podcastin jakso riistapelloista tästä tai Spotifysta.

Riistapelto – luonnon aarreaitta