Metsäkanalintukannat viime vuoden tasolla
– riekolla huippuvuosi Ylä-Lapissa

Riistakolmiolaskennan perusteella kanalintuja on valtakunnallisesti tarkasteltuna kolmatta vuotta peräkkäin suunnilleen saman verran.

Teksti Andreas Lindén, Antti Paasivaara ja Katja Ikonen Kuva Hannu Huttu

Julkaistu5.9.2023

Tulos koskee kokonaisarvioita (poikaset ja aikuiset) metsolla, teerellä, pyyllä ja riekolla lisääntymiskauden jälkeen. Aikuisten lintujen kannoissa on havaittavissa pientä muutosta: kasvua metsolla ja pyyllä sekä taantumista teerellä ja riekolla.

Lapissa kaikkien neljän lajin kannantiheydet ovat kasvaneet. Pohjois-Pohjanmaalla taas pienentyneet. Teeren ja metson tiheydet ovat kasvaneet Uudellamaalla, ja taantuneet Hämeessä ja Rannikko-Pohjanmaalla. Muut selkeät kannanmuutokset ovat pitkälti laji- tai aluekohtaisia. Huomattavat alueelliset kannanvaihtelut ovat metsäkanalinnuille tyypillisiä. Esimerkiksi teeri noudattaa monilla alueilla 6–7 vuoden sykliä.

Poikastuotto on ollut kaikilla lajeilla keskitasoa. Laji- ja aluekohtaisesti löytyy joitakin poikkeustapauksia, joissa poikasosuus on useimmiten paikallista keskiarvoa matalampi. Poikasosuus näyttää paikallisesti olevan yhtenevä kokonaiskannan tiheysmuutosten kanssa.

Havaittu keskitasoinen tai jokseenkin heikko pesimämenestys selittyy pitkälti kesän olosuhteilla. Poikastuotto onnistuu parhaiten alkukesän ollessa lämmin, koska poikaset tarvitsevat hyönteisravintoa. Tänä vuonna alkukesä oli kylmä suurimmassa osassa maata ja monin paikoin esiintyi hallaa. Kesäkuun puolen välin jälkeen oli lämpimämpää, jopa hellettä.

Metso

Metsolla kokonaiskanta on pysynyt viime vuoden tasolla ja aikuiskannassa on pientä nousua. Edellisvuoteen nähden kannantiheydet ovat kasvaneet maltillisesti Lapissa, Keski-Suomessa, sekä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Maan länsiosissa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Hämeessä kanta on taantunut viime vuodesta. Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Hämeessä metson aikuiskannan tiheys on edelleen pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Poikasosuus on Kainuussa, Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa 11–14  prosenttia paikallisen keskiarvon alapuolella.

Teeri

Teerellä kokonaiskanta on koko maassa viime vuoden tasolla, aikuiskanta on hieman pienempi. Kokonais- ja aikuiskannat ovat kasvaneet Lapissa, Satakunnassa ja Uudellamaalla. Kanta on taantunut huomattavasti Hämeessä, kohtalaisesti Kaakkois-Suomessa, Pohjois- ja Etelä-Savossa, Varsinais-Suomessa sekä Pohjois- ja Rannikko-Pohjanmaalla. Kannantiheydet ovat Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa selvästi keskiarvon yläpuolella, Pohjois-Hämeessä ja Rannikko-Pohjanmaalla taas keskiarvon alapuolella. Taantuman alueille on yhteistä korkeintaan keskinkertainen poikasosuus. Lapissa teeren poikasosuus on keskiarvoa suurempi. Pohjois-Hämeessä ja Pohjois-Savossa poikasosuus on 8–11 prosenttia keskimääräistä pienempi.

Pyy

Pyyllä maan kokonaiskanta on viime vuoden tapaan pysynyt ennallaan, samalla aikuiskannassa on pientä kasvua. Tiheydet ovat kasvaneet selvästi edellisvuodesta Lapissa ja Etelä-Hämeessä. Maltillisempaa kasvua on havaittavissa Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa sekä Varsinais-Suomessa.

Sen sijaan tiheys on hieman pienentynyt Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjois-Hämeessä ja Uudellamaalla. Lapissa pyyn kannantiheys on huomattavasti paikallisen keskiarvon yläpuolella, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa maltillisemmin. Uudellamaalla tiheys on liki puolet normaalista. Tulos koskee sekä aikuis- että kokonaiskantaa lisääntymisen jälkeen. Poikasosuus on Satakunnassa 14  prosenttia paikallista keskiarvoa korkeampi, kun taas Kaakkois-Suomessa, Etelä-Hämeessä, Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla se on 10–14  prosenttia keskiarvoa matalampi.

Riekko

Riekolla metsäpeitteisen Suomen kokonaiskanta on samoissa lukemissa kuin viime vuonna. Aikuiskanta on hieman laskussa. Kainuussa ja Metsä-Lapissa kanta on hieman kasvanut edellisvuodesta. Etelämpänä niillä alueilla, joilla riekkoa vielä esiintyy, alamäki näyttää jatkuvan. Poikasosuus ja poikuekoko eivät eroa paikallisista keskiarvoistaan. Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Metsä-Lapissa riekon kannantiheydet ovat jonkin verran paikallisten pitkäaikaisten keskiarvojensa alapuolella.

Ylä-Lapin tuntureissa riekkokanta vaihtelee omaan tahtiinsa ja sitä seurataan erillisillä kanakoira-avusteisilla laskennoilla. Tänä kesänä riekolla on koko Ylä-Lapissa meneillään huippuvuosi.

Kiitokset jokaiselle laskijalle!

Loppukesän aikana laskettiin 819 riistakolmiota (tilanne 6.8.2023). Laskeminen vaati erityistä ponnistelua metsästäjiltä, joista monet ovat jo vuosikymmenien ajan keränneet arvokasta tietoa alueensa riistakannoista. Näistä havainnoista on saatu koottua pitkäjänteistä lajikohtaista tietoa kantojen kehityksestä sekä laskijoiden omalta alueelta että valtakunnallisesti.

Lisätietoja sekä alueittaiset ja kolmiokohtaiset raportit: oma.riistakolmiot.fi ja luonnonvaratieto.luke.fi