Luonto hyötyy vieraspetojen laajasta pyyntimahdollisuudesta

Suomessa metsästysseuroilla on käytössään laajat oikeudet pyytää vieraspetoja minkkiä ja supikoiraa. Tämän mahdollistaa vieraslajilaki, joka pyrkii vähentämään vieraslajeista aiheutuvia haittoja.

Teksti Mikko Toivola kuva Tero Salmela

Julkaistu3.5.2024

Minkki ja supikoira ovat lainsäädännössä vieraslajeja. Pyyntioikeuksien osalta niitä kohdellaan kuten rauhoittamattomia eläimiä metsästyslaissa. Kun alueen metsästysoikeus vaihtaa haltijaa siirtyvät mukana myös rauhoittamattomien eläinten pyyntioikeudet, ellei tätä erikseen ole vuokrasopimuksessa kielletty.

Vieraslajilain tavoitteena vaikuttava pyynti

Vuonna 2019 voimaan tullut vieraslajilain muutos määritteli supikoiran ja minkin haitallisiksi vieraslajeiksi. Tavoitteena oli, että pyyntioikeudet haitalliselle vieraslajille olisivat mahdollisimman laajat. Lajien pyyntioikeuden osalta päädyttiin vieraslajilaissa viittaamaan metsästyslakiin ja siellä rauhoittamattomia eläimiä koskevaan säätelyyn.

Vieraslajilain 16 §: ”Jollei tässä pykälässä toisin säädetä, ympäristöön päässyt lintu- tai nisäkäslaji, joka on unionin luetteloon kuuluva tai kansallisesti merkityksellinen haitallinen vieraslaji, saadaan pyydystää ja tappaa soveltaen, mitä metsästyslaissa ja sen nojalla säädetään rauhoittamattoman linnun ja nisäkkään pyydystämisestä ja tappamisesta.”

Metsästyslaissa rauhoittamattomien eläinten pyyntioikeudesta säädetään lain 48 §. Sen ensimmäinen momentti määrittelee rauhoittamattomien eläinten pyynnin sekä maanomistajan/haltijan, että myös metsästysoikeuden haltijan oikeudeksi:

Metsästyslain 48 §: ”Alueen omistajalla tai haltijalla on oikeus pyydystää tai tappaa alueellaan oleva rauhoittamaton eläin. Tämä oikeus hänellä on silloinkin, kun metsästysoikeus alueella on metsästysvuokrasopimuksella luovutettu toiselle.”

Hallituksen esitys muotoilee perustelua ao. pykälän osalta selkeämpään muotoon: HE 300/1992: ”Lakiehdotuksessa on lähdetty siitä, että yleistä oikeutta rauhoittamattomien eläinten pyydystämiseen ja tappamiseen ei olisi. Niitä saisi aina pyydystää ja tappaa alueen omistaja tai haltija riippumatta siitä, onko hänellä metsästysoikeus vai ei. Metsästysvuokraoikeuden haltijalla ja metsästysluvan saaneella olisi myös oikeus rauhoittamattoman eläimen pyydystämiseen tai tappamiseen, jollei sopimuksesta tai luvasta muuta johtuisi.”

Haittaeläinten osalta on lähdetty siitä, että vaikka yleisesti ei ole mahdollista tappaa rauhoittamattomia eläimiä, on pelkkä metsästysoikeus riittävä peruste lajin pyyntiin.

Lain muotoilusta johtuu, että alueen ollessa vuokrattu metsästyskäyttöön, vaikka vain hirvielämille, sisältyy sopimukseen automaattisesti oikeus pyytä myös supikoiraa ja minkkiä. Lupametsästäjää asia voi koskettaa esimerkiksi sorsametsällä. Supikoiran voi ampua pelkän sorsanmetsästysluvan nojalla, samoin kuin variksen. Tämä on toki mahdollista erikseen kieltää metsästysvuokrasopimuksessa tai metsästysluvan antamisen yhteydessä.

 


Pyyntioikeuksien hyödyntäminen

Metsästysoikeudet ovat kattavasti metsästysseurojen hallussa. Samaan aikaan yhteiskunnan tahtotila vieraspetojen vähentämiselle on kasvanut. Eri vieraspetohankkeissa kohdatut maanomistajat näkevät lähes poikkeuksetta minkkien ja supikoirien pyynnin hyvänä asiana.

Metsästysseuroilla on hyvät edellytykset pyytää vieraspetoja tai mahdollistaa pyynti siihen erikoistuneille. Hyviä kokemuksia yhteistoiminnasta metsästysseurojen, maanomistajien ja vieraspetopyytäjien välillä on saatu myös Helmi-vieraspetohankkeesta ja saariston vieraspetopyynneistä.