Luonnonvaraisten eläinten rabiesrokotukset

Luonnonvaraisille eläimille rokotteet tarjoillaan kaloista tehtyyn massaan kätketyn kapselin avulla. Kapseli sisältää nestemäistä, elävää heikennettyä rokotevirusta, joka on vaaratonta eläimille. Eläin rikkoo syödessään kapselin, rokoteneste vapautuu eläimen suuhun ja elimistö alkaa tuottaa vasta-aineita virusta vastaan. Luonnonvaraisten eläinten rokottaminen rabiesta vastaan on ainoa tehokas tapa juuria rabies alueelta ja estää uusien tartuntojen leviäminen. EU tukee rabiesta vastaan rokottavia maita osallistumalla rokottamisesta ja taudin seurannasta aiheutuviin kustannuksiin.

Rokotukset vuosittain

Rokotukset voidaan toteuttaa joko kahdesti tai kerran vuodessa. Suomessa on päädytty rokottamaan kerran vuodessa, lentolevityksellä syys-lokakuussa.

Rokotusalue on noin 50 kilometriä leveä kaistale Kaakkois-Suomessa, Venäjän rajalla. Lentokone ajaa linjoja, jotka ovat noin 700–800 metriä toisistaan ja pudottaa syöttejä noin 60 metrin välein. Syöttirokotteiden levittäjä voi keskeyttää syöttien pudotuksen koneen ylittäessä asutuskeskuksia, asuinrakennuksia tai vesistöjä.

Syksy on otollinen ajankohta

Syöttirokotukset joudutaan toteuttamaan syksyllä, jolloin se osuu päällekkäin metsästyskauden kanssa. Kesällä rokote ei säily riittävän kauan. Rokotevirus toimii vain, jos se pääsee elävänä ja riittävän suurena määränä eläimen elimistöön. Lämpötilan ollessa korkea virus tuhoutuu sitä nopeammin, mitä nopeammin syöttimassa sulaa foliokapselin päältä ja rokote näin altistuu UV-valolle ja lämmölle.

Talvella supikoirat ovat talviunessa ja liikkuvat satunnaisesti. Keväällä poikaset ovat liian nuoria syömään syöttejä, eivätkä emotkaan juuri liiku pesistään. Syksyllä supikoira- ja kettukannat ovat suurimmillaan, eläimet riittävän vanhoja ja sääolosuhteet sallivat rokotteiden levittämisen.

Jätä syötit rauhaan

Jos näet maastossa syötin, se kannattaa jättää rauhaan. Siihen ei tule koskea, jotta ihmisen haju ei pelota eläimiä syömästä rokotetta. Jos kuitenkin joutuu koskemaan rokotteeseen ja jos rokotetta saa silmiin, rikkonaiselle iholle tai avonaisiin haavoihin, tulee iho pestä vedellä ja saippualla ja desinfioida, silmät huuhdellaan runsaalla vedellä sekä ottaa yhteyttä terveyskeskukseen varmuuden vuoksi.

Vaaraton koirille

Rabiessyöttirokote on turvallinen paitsi pienpedoille myös koirille. Ruokavirasto ja lääketurvallisuuskeskus Fimea ovat saaneet yksittäisiä ilmoituksia rokotteen syöneiden metsästyskoirien oireilusta. Koirilla on raportoitu alakuloisuutta, oksentelua ja haluttomuutta työhön. Todennäköisesti oireilu on aiheutunut mekaanisesta kapselien aiheuttamasta ärsytyksestä. Oireet ovat yleensä olleet itsestään ohimeneviä, mutta joskus on jouduttu käymään eläinlääkärin hoidossa. Jos syntyy epäily, että oireet johtuvat rabiessyöttirokotteesta, tulee tehdä haittavaikutusilmoitus Fimeaan.

Vaikka koira söisi rabiessyöttirokotteen, tulee koiran rabiesrokotuksista huolehtia määräysten mukaan.

Populaatiotasolla luonnoneläimet eivät näytä kärsivän syöttirokotteiden syömisestä. Päinvastoin kanta on voinut kasvaa, kun raivotaudin aiheuttamaa kuolleisuutta ei ole. Suomessa supikoira- ja kettukannat ovat rokotusvyöhykkeellä elinvoimaiset.

Metsästäjät toimittavat seurantanäytteitä

Luonnonvaraisten eläinten rabiestilannetta seurataan Suomessa jatkuvasti. Ruokavirastossa tutkitaan vuosittain yli 500 eläintä rabieksen varalta. Suurin osa näytteistä on ketuista ja supikoirista. Lisäksi kaikki epäilytapaukset ja poikkeuksellisesti käyttäytyvät eläimet tutkitaan rabieksen varalta. Rokotusalueen ketuista ja supikoirista pyritään saamaan myös verinäyte, josta tutkitaan rabiessyöttirokotteen ansiosta muodostuneita vasta-aineita. Tällä seurataan rokotusten onnistumista. Syöttimassa sisältää pieniä määriä tetrasykliiniä merkkiaineena sille, onko eläin syönyt rokotteen.

Metsästäjien lähettämät näytteet ovat ensiarvoisen tärkeitä rokotusten onnistumisen ja tautitilanteen seurannassa. Ruokavirasto kiittää kaikkia näytteitä lähettäneitä ja toivoo jatkossakin saavansa näytteitä.

Mikä on rabies?

Rabies (eläimen raivotauti, ihmisen vesikauhu) on viruksen aiheuttama kaikkiin nisäkkäisiin tarttuva keskushermostosairaus. Tauti leviää yleisemmin sairastuneen eläimen puremasta. Tartunnan pääasiallisia levittäjiä ovat luonnonvaraiset petoeläimet, kuten kettu ja supikoira, sekä kotieläimistä koira ja kissa.

Rabiesvirus kuuluu Lyssavirusten sukuun. Lyssaviruksia esiintyy myös lepakoissa sellaisissa maissa, jotka ovat muuten rabiesvapaita, kuten Suomi. Oireellinen tauti johtaa niin ihmisten kuin muidenkin eläinten kuolemaan, mutta onneksi rabiesta voidaan ehkäistä rokottamalla.

Metsästyksessä ja virantoimituksissa käytettävien koirien rokottaminen on pakollista, mutta Ruokavirasto suosittelee kaikkien koirien ja kissojen rokottamista.