Lintuatlaskartoitus kääntymässä loppusuoralle
Oma riista -havainnot vahvasti mukana
Suomen neljättä lintuatlasta on kartoitettu kolmen pesimäkauden ajan. Metsästäjät ovat tallentaneet riistalintujen ja rauhoittamattomien lintujen pesintään viittaavia havaintojaan Oma riista -palveluun, ja havainnot on siirretty Lajitietokeskuksen lintuatlasaineistoon. Lintuatlaskartoitus jatkuu vielä ensi kesän.
Oma riistaan tallennettiin helmi-elokuun 2024 pesimäkaudelta noin 9 500 riistalintujen ja rauhoittamattomien lintujen pesintään viittaavaa havaintoa. Vuotta aiemmin havaintoja kirjattiin noin 2 000 enemmän. Erityisesti varmoihin pesintöihin viittaavien havaintojen määrä laski. Mahdollisten ja todennäköisten pesintöjen osalta havaintomäärät pysyivät ennallaan.
Eniten pesimäkaudelta 2024 kirjattiin havaintoja runsaslukuisista riistalajeista, kuten metsäkanalinnuista, sinisorsasta ja telkästä. Ilahduttavasti myös metsähanhihavaintoja kirjattiin yli 500, joskin mukana oli myös selkeitä muuttoparvihavaintoja. Arkipäiväisten rauhoittamattomien lintujen havaintoja kirjattiin yhteensä vain alle 300. Myös taantuneiden vesilintulajien pesimähavaintoja kertyi selkeästi odotuksia vähemmän.
Riistalajien pesimälevinneisyys selkiytyy
Lajitietokeskukseen lintuatlasaineistoon on eri lähteistä tallennettu jo yli 1,5 miljoonaa lintujen pesintään viittaavaa havaintoa. Oma riistaan kirjattuja havaintoja näistä on noin 26 000 kappaletta. Oma riista -havainnot ovat lisänneet merkittävästi atlastiedon kattavuutta esimerkiksi metsäkanalintujen ja monien taantuneiden vesilintulajien osalta. Riistalajit jäävät helposti muussa linnuston seurannassa vähemmälle huomiolle, joten metsästäjien Oma riista -havaintokirjaukset ovat tärkeä osa lintuatlaskokonaisuutta.
Riistatieto turvaa kestävän metsästyksen
Riistalintujen metsästyksen kestävyys täytyy jatkossa pystyä perustelemaan aiempaa paremmin. Muun muassa monen taantuneen vesilintulajin metsästyksen kestävyyttä on viime vuosina kyseenalaistettu. Metsästyksen rajoittamistoimista huolimatta useiden lajien rauhoittaminen on jo noussut keskusteluun. Vaikka metsästys itsessään ei olisikaan kannan taantumisen syy, on se kannan kokoon mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä usein helpoiten kontrolloitavissa.
Kattava ja ajantasainen tieto on avainasemassa, jotta voidaan välttää tarpeettomia metsästysrajoituksia ja turvata metsästyksen jatkuminen lintukantoja vaarantamatta. Jokainen metsästäjä voi osallistua riistatiedon keräämiseen ja huolehtia, että pyyntiin on mahdollista lähteä hyvillä mielin myös tulevaisuudessa.
Loppukiri alkaa – suunnittele atlasretki nyt
Lintuatlaskartoitus jatkuu vielä ensi kesän pesimäkauden ajan. Monien lajien osalta, erityisesti suurten kaupunkien ympäristössä, kartoitustilanne on jo melko hyvä, mutta vajavaisesti kartoitettuja alueita löytyy edelleen. Talven pimeät illat ovat otollista aikaa tutkia oman lähiseudun kartoitustilannetta ja puutteita havaitussa pesimälajistossa – ja samalla suunnitella ensi kesän atlasretkiä, jotta viimeisetkin puutteellisesti havainnoidut alueet saadaan kartoitettua.
Lintuatlas pähkinänkuoressa
Lintuatlaskartoitus on osa luonnon monimuotoisuuden seurantaa. Päämääränä on selvittää Suomen pesimälintulajien esiintyminen ja pesimävarmuus 10 x 10 kilometrin atlasruuduissa. Kerättyä tietoa voidaan yhdistää Suomessa aiemmin kerättyyn mittavaan lintutietoon sekä muuhun ympäristötietoon. Erityisen tärkeän vertailuaineiston muodostavat Suomessa aiemmin vuosina 1974–1979, 1986–1989 ja 2006–2010 toteutetut kolme lintuatlasta.
Lue lisää: lintuatlas.fi
Lintuatlaksen tulospalvelu: tulokset.lintuatlas.fi