Lähetinmetsähanhien syksyinen ohilento ja keväinen lepäily
Suomessa pesivien taigametsähanhien GPS-lähettimien asennuksesta ja lintujen loppukesän liikkumisesta kerrottiin Metsästäjä-lehden numeroissa 4 ja 6/2019. Talven jälkeen linnut ovat palanneet Suomeen ja ovat jo pesimäalueillaan. Paikannustiedot ovat antaneet uutta tietoa talvehtimisesta ja erityisesti muuttokäyttäytymisestä.
Odotusten mukaisesti metsähanhien syysmuutto suuntautui Ruotsiin. Yllättävää oli muuton nopeus: Kaikki kymmenen Novaja Zemljalla sulkimassa ollutta ja sieltä palannutta lintua (Metsästäjä 6/2019) lähtivät saarelta viikon sisällä syyskuun puolivälistä alkaen. Ne eivät juuri suomalaisista pesimäalueistaan tai levähdysalueista piitanneet, vaan suurin osa linnuista lensi pysähtymättä koko Suomen yli. Yksi esimerkiksi lähti Novaja Zemljalta 16.9. neljän aikaan iltapäivällä ja laskeutui Ruotsissa kymmenen aikaan illalla seuraavana päivänä. Vain kaksi lintua teki yli kahden päivän mittaisen pysähdyksen Suomessa, toinen Limingassa ja toinen Sastamalassa.
Kartalla näkyy, että Novaja Zemljalta lähteneiden lintujen reitti Ruotsiin vaihteli huomattavasti ja Suomen yli lennettiin monesta eri kohdasta. Huomionarvoista on, että Kaakkois-Suomen halki muuttaneet linnut olivat jo menneet ennen metsähanhen pyyntikauden alkua (1.10.), jonka ajoituksen tavoitteena olikin kohdentaa pyynti Jäämerellä pesivään tundrametsähanhikantaan. Suomessa pesinnässään onnistuneet linnut siirtyivät naapurin puolelle Selkämeren poikki 16.9.‒5.10.
Ensimmäisinä pysähdysalueina Ruotsissa olivat monilla linnuilla Enköpingissä sijaitseva Hjälstavikenin lintujärvi tai Örebron seudun pellot, jotka ovat tunnettuja metsähanhien levähdysalueita. Näillä alueilla linnut viettivät alkusyksyn, kunnes siirtyivät keskitalveksi eteläiseen Ruotsiin. Siellä ne eivät lopulta kovin kauaa viihtyneet, vaan lähtivät ripotellen nousemaan kohti pohjoista jo tammi-helmikuussa.
Ensimmäiset tulivat Suomen puolelle jo maaliskuun alkupuoliskolla. Alkuvaiheessa suosiossa olivat erityisesti Porin seudun pellot. Sen jälkeen on tapahtunut asteittaista, kiireetöntä siirtymistä kohti pohjoista ja itää. Metsähanhien siirtymiset talvella ja keväällä herättävätkin kysymyksen siitä, milloin talvehtiminen päättyy ja kevätmuutto alkaa. Voidaanko niitä ylipäätään erottaa?
