Hirvikanta lähempänä tavoitteita

Luonnonvarakeskuksen tuottaman kanta-arvion mukaan hirven talvikanta metsästyksen jälkeen oli 87 200 yksilöä (95 % luottamusväli 74 800–100 600). Kanta pieneni edellisvuodesta 8,5 prosenttia lähestyen valtakunnallista talvikannan tavoitetta, joka on 68 000–85 000 hirveä.

Kanta on tiheimmillään etelärannikolla ja Rannikko-Pohjanmaalla. Pienimmillään hirvitiheys on Ylä-Lapissa Utsjoella ja Enontekiöllä. Hirvikanta laski kaikkialla muualla paitsi Kainuussa.

Keväällä tehty kanta-arvio korjasi monella alueella viime vuoden kanta-arviota ylöspäin. Esimerkiksi kannan kasvu Kainuussa selittyy sillä, että todellinen kanta ennen metsästystä oli arvioitua tiheämpi. Suunniteltu metsästysverotus ei siis riittänyt pitämään kantaa tavoitetiheydessä.

Tiheys matkalla kohti tavoitteita

Suomen 59 hirvitalousalueesta 28 on tavoitehaarukassa (metsästyskauden 2018–2019 jälkeen tavoitehaarukassa oli 18 hirvitalousaluetta).

Kolmella alueella hirvitiheys on tavoitetta pienempi. Alle kymmenen prosentin ylitys tavoitetiheydessä on 17 alueella ja yli kymmenen prosentin ylitys 11 alueella.

Hirvitalousalueista 53:lla pysyttiin tavoitehaarukassa tai lähestyttiin tavoitetta. Vain kuudella alueella tavoitteesta lipsuttiin kauemmaksi. Yleisesti ottaen hirvikannassa on tapahtunut merkittävää tavoitteiden mukaista kehitystä edellisvuodesta.

Hyvinä esimerkkeinä voimakkaasta tavoitetiheyteen pyrkivästä verotuksesta toimivat hirvitalousalueet EH1, KAS3 ja LA8. Alueet eivät vielä ole tavoitetiheydessä, mutta talvehtiva kanta leikkautui viime metsästyskauden verotuksella yli 20 prosenttia.

Kannan leikkaustarve on suurin Keski-Suomessa, maan kaakkoisosissa ja muutamilla Lapin hirvitalousalueilla. Uudellamaalla paikoin voimakas verotus puolestaan johti kannan laskemiseen tavoitetiheyden alapuolelle. Tavoitetiheyksissä ollaan parhaiten Savo- Karjalassa.

Naaraita liikaa

Tasainen sukupuolijakauma vaikuttaa muun muassa hirvikannan tuottavuuteen ja kiimakäyttäytymiseen. Tavoitteen mukainen jakauma on monella hirvitalousalueella enimmillään 1,5 naarasta yhtä urosta kohden. Sukupuolijakauma on naarasvoittoinen erityisesti maan keskiosissa ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa, hirvitalousaluetasolla jopa 2,3 naarasta yhtä urosta kohden.

Pohjois-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla hirvikannan sukupuolijakauma on monin paikoin tavoitteessa.

Talvikannan vasaosuus kohdallaan

Vasasaalisosuus vaikuttaa hirvikannan keski-ikään. Metsästyksen jälkeinen vasaosuus hirvikannassa tulisi olla 20 – 30 prosenttia. Vasaosuus on valtakunnallisesti tavoitehaarukan sisällä, lukuun ottamatta Pohjois-Pohjanmaata, Pohjois-Savoa ja Etelä-Lappia.

Seuraavan syksyn toimenpiteet

Riistanhoitoyhdistysten verotussuunnitelmien ja Luken kanta-arvioiden avulla metsästäjät suunnittelevat ensi syksyn jahdin. On tärkeää, että saavutetut tavoitteet säilytetään. Alueilla, joissa tavoitteeseen on matkaa, on hyvä jatkaa oikean suuntaista kehitystä. Naarasvoittoisilla alueilla sukupuolirakenteeseen vaikutetaan valikoivalla pyynnillä. Syksyn aikana onkin hyvä vertailla saalisjakaumaa verotussuunnitelmiin.