Yhteislupa tuo joustoa metsästykseen

Kuhmoisissa on 20 hirvenmetsästystä harjoittavaa metsästysseuraa, jotka hakevat luvat yhdessä. Lupa-alue on noin 60 000 hehtaaria, josta suurin osa on Kuhmoisten kunnan alueella.

Ennen nykyistä suurta yhteislupaa luvat myönnettiin 3–4 seuralle kerrallaan ja seurat jakoivat luvat keskenään. Riistanhoitoyhdistyksen kanssa suunniteltiin lupamäärät riistanhoitoyhdistyksen alueelle ja seuroille. Yhteismetsästykseen siirryttäessä pyritään helpottamaan lupien hakemista sekä lisäämään joustavuutta niiden jakamiseen.

Lisäksi otettiin käyttöön pankkilupasysteemi, joka luo lisää mahdollisuuksia kannan säätelyyn. Pankkiin jätetään luvista suunnilleen 15-20 prosenttia, jolloin hyvänä hirvivuotena lupia on mahdollista ottaa lisää tietyillä alueilla.

Järjestely kerää kehuja

Yhteislupakäytännön päävastuu on Kuhmoisten yhteismetsästys ry:llä, jonka puheenjohtajana toimii Juhani Savijärvi. Lupien jakaminen, vuosikokoukset, johtokunnan kokoukset, puheenjohtajuus sekä rahastonhoitajana toimiminen vievät aikaa muutaman työpäivän verran vuodessa.

Savijärven mukaan kokemukset lupajärjestelmästä ovat positiivisia niin seurojen kuin vastuuhenkilöiden osaltakin.

– Järjestelmä toimii, yhteistyö seurojen välillä on lisääntynyt ja yhteiset pelisäännöt ammuttavien eläinten suhteen ovat vahvistuneet, Savijärvi kertoo.

Lupakäytäntö ohjaa tietynlaiseen ja suurikantaisten alueiden tehokkaaseen metsästykseen, mikä on hyväksi koko hirvikannalle eikä seurojen harteille jää liikaa vastuuta esimerkiksi vasa-aikuissuhteen päättämisestä. Yhteismetsästys ry ohjeistaa seuroille syksyisin muun muassa, millaisia hirviä kannattaa ampua ja kuinka paljon.

– Täällä Kuhmoisissa järjestelmään olisi hyvä saada hirvialueiden lisäksi suurpetoalueet, jotta niitä metsästäessä olisi helpompaa muodostaa lupa-alueet, Savijärvi toteaa.

Hirvitilanne vaihdellut

Lupamäärät vaihtelevat vuosittain paljon, sillä hirvikanta ei ole pysynyt tasaisena viimeisinä vuosikymmeninä. Savijärvi arvelee kannan heittelehtimisen johtuvan osittain liian suurista tai välillä liian pienistä lupamääristä: jokaisella on erilainen näkemys ihanteellisesta kannan koosta. Viimeisenä muutamana vuotena kanta ja lupamäärä on ollut laskussa.

Hirvikannan muutoksia selittävät myös suurpetotilanne ja hirvien alueellinen liikkuminen. Kuhmoisissa on useamman vuoden ollut susilauma, joka on viime vuosina rokottanut hirvikantaa ja vaikeuttanut metsästystä.

– Kuhmoistenkin alueella tehokas hirvenmetsästys on tietenkin lähes mahdotonta ilman koiria, Savijärvi harmittelee.

Tämänhetkinen tavoite metsästyksen jälkeiselle jäävälle hirvikannalle on 2,5–3 hirveä/ha, mikä Kuhmoisten alueella vielä toteutuu paikoin.