Joutsenten läheisyys tuo pienille vesilinnuille rauhaa. Joutsenkaaveet kiinnittävät vesilintujen huomion jo kaukaa.

Vesilinnustus paranee kauden edetessä

Sorsastuksen aloitus elokuussa on monen vesilinnustajan vuoden kohokohta. Kausi kuitenkin muuttuu syksyn edetessä ja jatkuu joulukuun loppuun.

Teksti ja kuvat Antti Saarenmaa

Julkaistu17.11.2022

Mikäli vesilinnustus näyttäytyy alkukauden aktiviteettina, kannattaa metsästäjän rukata kalenteria uuteen uskoon loppukaudelle. Kelien viileneminen ja syysmuuton käynnistyminen nimittäin tarjoaa metsästykseen uusia mielenkiintoisia vivahteita.

Katso video loppukauden vesilinnustuksesta

 

Alkukausi hiljenee nopeasti

Vesilinnustuksen aloitus on usein intensiivinen parin päivän mittainen tapahtuma, jonka aikana saaliit voivat olla huomattavia. Usein aktiivisen vesilinnustuksen kohteena olevat vesistöt rauhoittuvat pian.

Metsästyspaine ajaa vesilintuja rauhallisemmille alueille. Alkusyksystä lintujen ollessa paikallisia pesijöitä illat voivat muuttua hiljaisiksi. Mikäli vesilinnustajalla on metsästettävänä vain yksi alue, on viisasta antaa alueen rauhoittua metsästyspäivien välillä.

Erilaiset kaaveet kuuluvat olennaisena osana vesilinnustukseen, erityisesti loppukaudesta.

Kaaveet kiinnostavat syysmuuttajia

Syysmuutto liikuttaa vesilintuja pohjoisemmilta pesimäalueiltaan. Muuttavien vesilintujen parveutumisvietti herää, ja kaaveiden käyttö muuttuu syksyn edetessä tehokkaammaksi. Vesilinnuille muuttoreitin varrella eteen aukeavat vesistöt ovat potentiaalisia lepopaikkoja, ja sopivasti sijoittunut metsästäjä voi saada kuvilleen muuttosorsaparven. Syksyn edetessä houkuttelukuvien määrän merkitys kasvaa.

Aki Perälä, houkuttelupyynti.fi-sivuston ylläpitäjä, ahkera varsinaissuomalainen metsästäjä ja vesilinnustaja, kertoo aloittavansa kauden usein jopa pelkästään yhdellä pyöriväsiipisellä robosorsalla ja pillillä, ja lisäävänsä kuvien määrää syksyn edetessä ja kelien viilentyessä.

Etenevä syksy tarjoaa linnuille uusia ravinnonlähteitä. Muuttoreitin varrella aukeavat puidut, tulvivat viljapellot toimivat houkuttelevina tankkauspisteinä ja erinomaisina metsästyspaikkoina. Syksyn edetessä metsästäjän kannattaakin siirtyä vesistöjen ääreltä tarkkailemaan myös peltoja. Loka-marraskuinen tulvapelto saattaa täyttyä hämärän lähestyessä muuttavista heinäsorsista. Perälän mukaan parhaimmillaan tulva- tai sänkipeltoon asetetuille kuville voi tulla sorsia niin, että metsästäjän on hyvä miettiä itselleen sopiva, kohtuullinen saalismäärä.

– Silloin tällöin sorsia tulee kuville niin, että tuntuu ettei hommassa ole mitään tolkkua, Perälä toteaa.

Robosorsa kiinnittää vesilintujen huomion kaukaa ja ohjaa ne oikein aseteltuna kaaveille. Aki Perälä neuvoo asettamaan robosorsan aina lähelle vedenpintaa.

Kylmät ilmarintamat ja sopivat tuulet

Syksyisen vesilinnustajan on hyvä ottaa yhdeksi työkaluksi sääennusteet ja opetella tunnistamaan lintujen muuttoon vaikuttavat tekijät. Hämärän lisääntyessä ja valon vähetessä vesilintujen sisäinen kello käynnistyy ja muuttohetki lähestyy. Muuton edistymisen tarkan ajankohdan sanelee sää. Lämpötilan lasku ja muutokset ruoan saatavuudessa sysäävät muuttamaan. Vesilinnuille vesistöjen jäätyminen on viimeisiä hälytysmerkkejä muuttoliikkeen ajankohtaisuudesta ja tyypillisesti viimeisimmät muuttosorsat pyydetään rantojen jäätyessä.

Muuttavalle linnulle myötätuuli on energiatehokas muuttoapu. Pohjois- tai koillistuulet antavat Suomen yli muuttavien lintujen muuttoliikkeelle vauhtia. Metsästäjälle navakka pohjoistuuli voi tarkoittaa aktiivista iltapassia.

Hyvä maastoutuminen on tärkeää, sillä vesilintujen näkö on erittäin tarkka.

Tuuli ja sade ovat vesilinnustajan ystäviä

Vastakkaiset tuulet saattavat hetkeksi pysäyttää muuttoliikkeen. Tärkeintä on, että ilma liikkuu. Kauniilla säällä linnut ovat usein passiivisempia.

– Paras keli on sellainen, että tuntuu, etteivät kaaveetkaan pysy vedessä, Perälä naurahtaa.

Kovimmilla tuulilla linnut pakkautuvat suojaisiin lahtiin ja kasvuston keskellä oleviin poteroihin. Tarkkailemalla aktiivisesti lintujen liikkumista metsästäjä voi löytää oikean paikan kuvilleen. Vaikka kaaveet olisivat metsästäjän silmään täydellisessä paikassa, kannattaa Perälän mukaan paikkaa vaihtaa matalalla kynnyksellä, mikäli linnut tuntuvat lentävän toiseen sijaintiin. Perälä mainitsee lumipyryn loistavaksi vesilinnustuskeliksi, jos vain vesistöt ovat avoinna.

Loppukauden elämyksiä ja lihavia saaliita

Kylmä ilmarintama voi muuttaa vesilinnustajan tilannetta dramaattisesti tuodessaan mukanaan valtavia muuttavia vesilintuparvia. Syys-lokakuussa metsästys on saattanut tuoda kuville vain muutamia lintuja, kun vihmovan pohjoistuulen saattelemana vesistöjen ylle ja tulvapelloille ilmaantuu satojen tai tuhansien lintujen ryhmiä. Ilmojen viilentyessä tuulisella ja sateisella säällä lento voi kestää koko päivän, ja edellisenä päivänä tyhjät pellot voivat aamulla olla täynnä lintuja.

Vesilintujen metsästys kuvilta ja pillittämällä vaatii perehtymistä ja panostamista, mutta kaiken osuessa nappiin onnistumiset ovat sykähdyttäviä. Kuvia lähestyvä muuttoparvi on mieleenpainuva kokemus ja tarjoaa elämyksen sellaisenaan. Muuttoa varten vararavintoa kerännyt heinäsorsakoiras on sekä upean näköinen että hyvässä lihassa. Ehdottomasti riistakeittiön aatelia.


Metsästyspaine liikuttaa lintuja

Tanskalaisen Aarhusin yliopiston tutkijat Jesper Madsen ja Anthony David Fox ovat tutkineet metsästyksen vaikutuksia vesilintujen liikkeisiin, ja löydökset kertovat vesilintujen vaihtavan ruokailu- ja levähdysalueitaan nopeasti metsästyksen myötä. Saksalaisissa kenttätutkimuksessa havaittiin yksittäisen vesialueen metsästystapahtuman karkoittavan alueelta vesilintuja enemmän kuin itse metsästyksen saalis oli. Vain kuudesosa metsästystä edeltävän ajan linnuista jäi alueelle yksittäisen metsästystapahtuman jälkeen.

Mitä mieltä olet Metsästäjä-lehden verkkoversiosta?



Vuoden 2022 viimeinen Metsästäjä julkaistiin poikkeuksellisesti vain verkkolehtenä ja keräämme kokeilusta palautetta.

Osallistu kyselyyn tästä 31.12.2022 mennessä ja voita riistakamera!