Varisjahtia pidetään usein kloppien hommana ja tottahan se onkin – nuoruuden into auttaa anivarhaisista aamuherätyksistä alkaen. Moni varttuneemmista metsästäjistä saattaa muistaa ajan, kun joku kaveripiiristä oli hankkinut Metsästäjäin keskusjärjestöltä ”Kråks krän”-kasetin, joka oli täynnä ruotsalaisten varisten kraakuntaa. Tämän kirjoittaja koukuttui noihin sointuihin ja kevätaamujen tunnelmaan niin, että varisaamut ovat yhä metsästysvuodenkiertoni kohokohtia. Nykyään pyrin suorittamaan ne tarkkoina täsmäiskuina, jotta peltolinnuston pesimämenestys paranisi. Kuinka se tapahtuu?

Täsmävarisjahtien avulla voidaan suojella monien pelto- ja vesilintulajien pesintää ihmistoiminnan muuttamissa elinympäristöissä. Luonnon- ja riistanhoitosäätiössä työskentelevä Heidi Krüger on tohtorintyössään tutkinut varislintujen roolia pesimätappioiden aiheuttajina.

Kevätaamujen kutsu

Variksen lintudirektiiviin perustuva pesimärauhoitus alkaa etelä- ja keskiosassa maata 10.3., Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa 1.4. sekä pohjoisimmassa Suomessa 1.5. Tämän vuoksi kevätpyyntiin on saatava poikkeuslupa, jonka voi hakemuksesta myöntää Suomen riistakeskus. Samalla kannattaa hakea poikkeusta ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttöön, sillä se tuo pyyntiin roimasti lisätehoa. Oletetaan, että olet hakenut ja saanut poikkeusluvat metsästysseurasi alueelle ja lähdetään pyyntiin!

Hakemuksessa olet joutunut rajaamaan pyyntialueet tiukasti ja ne ohjaavat jatkossa pyyntiäsi. Luonnonhoidollinen pyynti kohdistetaan tietysti sen lintulajin pesimäalueisiin, joiden pesimämenestystä halutaan turvata. Peltopyyllä se tarkoittaa yleensä laajempia peltoaukeita ja vesilinnuilla isompia kosteikoita tai lintuvesien reunametsiä.

Tavoitteena on houkutella varikset ampumaetäisyydelle käyttämällä huuhkajankuvaa ja varisten hyökkäysääntä. Petolinnut ovat varislintujen luontaisia vihollisia ja sellaisen ilmestyminen keväällä näköpiiriin laukaisee varislintujen hyökkäysmoodin. Ääni tuo lähialueen varikset paikalle tarkastamaan mellakan syytä ja niiden ärtymys kohdistuu puussa olevaan huuhkajankuvaan, jonka kimppuun ne kirkuen kieppuvat. Silloin hyvin piiloutunut pyytäjä saa tilaisuutensa.

Täytettyjä huuhkajia on harvojen käytössä, mutta muoviset huuhkajankuvat toimivat myös hyvin, etenkin, jos niitä tuunaa ruskeilla höyhenillä tai rusakonnahalla.

Peltojen metsäsaarekkeet ovat ottipaikkoja

Viljelymaisemissa hyviä pyyntipaikkoja ovat saarekkeet, joiden puihin voit hilata huuhkajankuvasi kepin nokassa. Pellon metsäsaarekkeesta kaave näkyy joka suuntaan. Korkeuksia ei tarvitse tavoitella, viiden metrin kepakko riittää. Varikset lentävät mieluiten puiden latvojen yläpuolella, joten korkeita kuusikoita kannattaa välttää, jotta ampumaetäisyys pysyy kohtuullisena.

Ampumasuojan rakentaminen on pyynnin onnistumisen kannalta oleellinen asia. Jos olet huonosti suojautunut, varikset kiertelevät sadan metrin päässä eivätkä tule ampumahollille. Liike paljastaa sinut armotta.

Jos rakennat kojun maastoverkoista, kannattaa rakentaa myös jonkinlainen katto verkosta tai valita paikka niin, että takanasi on tiheä pusikko, joka riittävän korkean etuverkon kanssa häivyttää liikkeesi.

Itse olen rakentanut mukana kuljetettavan piilokojun. Naamiohuivi on myös ehdoton varuste, sillä kasvot erottuvat ilman sitä kauas.

Tuulen merkitys

Nuorempana luin innokkaasti varisten pyynnin ohjeita Urheilumetsästys-lehdestä, koska silloinen Suomen metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Juha Kairikko oli asiaan vihkiytynyt ja sujuvakynäinen kirjoittaja. Lienee ollut kuitenkin luetunymmärtämisessäni vikaa, sillä vasta monien kompurointien jälkeen suostuin uskomaan väitteen tuulen merkityksestä. Varikset todella hyökkäävät huuhkajankuvan kimppuun vastatuuleen.

Tällä on suuri merkitys onnistuneiden laukausten kannalta, sillä eettiset laukaukset ammutaan suoraan edestä. Varis on kookas lintu, joten sitä voi erehtyä ampumaan liian kauas, jolloin haavoittamisriski kasvaa. Suunnittele kojun paikka vastatuulimetodin perusteella ja pyri siihen, että pääset ampumaan kohti tulevia variksia noin 20–30 metrin etäisyyksiltä.

Äänen merkitys

Hyvässä pyyntipaikassa on jotain, joka kiinnostaa variksia. Yleensä se on ravinto tai muiden lintujen seura. Kevätvarikset kiertelevät kosteikkoja, sulavia ojanvarsia ja peltoalueiden pälvipaikkoja. Omalla jahtialueellani muutamat vielä jäljellä olevat peltotunkiot ovat alati kiinnostuksen kohteena.

Varisten yöpymiskuusikkojen sijainti on myös hyvä tuntea. Varikset lähtevät aamun sarastaessa niistä ravinnonhakuun ja vaikka matka ei välttämättä suuntautusi sinun pyyntialueellesi, voit hyvillä kaiuttimilla/kuuluvalla pillillä kääntää varisten reitin luoksesi. Ne käyttävät yllättävän tarkasti samoja lentoreittejä tullessaan yöpuille tai lähtiessään niiltä. Aikataulutkin toistuvat samoina.

Huhtikuun lämpimät aamut

Variksen pesimäaikaisen rauhoituksen alkaessa 10.3., eteläisessä ja keskisessä Suomessa ovat aamut vielä melko arktisia. Kymmenen pakkasastetta aamutuimaan poistaa tehokkaasti varisten hyökkäysinnon. Silloin kannattaa pyytäjänkin kääntää aamulla kylkeä.

Voimakas tuulikin on myrkkyä. Varikset eivät luota lentotaitoihinsa kovassa tuulessa, sillä riski jäädä petolinnun saaliiksi kasvaa. Riidanhaastaminen ei kannata. Kokemusteni mukaan viisi metriä sekunnissa on jo lentotoiminnan lamauttava tuulenvoimakkuus.

Todellinen pyyntiajan huippusesonki alkaa huhtikuussa ja oman metsästyspäiväkirjani runsaimmat varissaalismerkinnät kirjautuvat huhtikuun puoliväliin. Pyydän Etelä-Pohjanmaalla, joten eteläisemmän Suomen huippu sijoittunee huhtikuun alkuun. Silloin Etelä-Ruotsissa tai Virossa talvehtineet muuttovarikset alkavat virrata Turunmaan saariston ja etelärannikon kautta pesimäalueilleen.

Huhtikuun lämpimien aamujen lento alkaa noin puoli tuntia ennen auringonnousua ja kojussa kannattaa olla ajoissa. Lento lakkaa yleensä noin kahdeksan maissa kuin veitsellä leikaten.

Kuten aiemmin totesin, pyydän variksia nimenomaan peltoalueilla peltopyykannan suojelemiseksi. En siis kiertele erikoiskohteita, joista voisi saada saalista enemmänkin, vaan haluan pitää pyynnin luonnonhoidollisena. Se taas tarkoittaa aamuja, jolloin ylös on raahauduttava vain muutaman tilanteen toivossa. Alle kirjattu lainaus metsästyspäiväkirjastani kertoo jo mukavasta saaliista ja huhtikuun aamujen tehosta.

”22.4.2022. 13 varista Jäpistä. Hieno aamu taas. Kävin tiedustelemassa edellisenä iltapäivänä ja alueella näytti olevan taas runsaasti variksia, vaikka edellisaamunakin oli tuloksekas jahti. Poikkitien tunkio houkuttaa. Nyt hyvää ammuntaa, vain yksi pummi. Variksilla on hyökkäysvire päällä, kierteellä kirkuen pöllön kimppuun. Tämä oli 16. kerta pyynnissä tänä keväänä ja keskimääräinen saalis on nyt noin seitsemän lintua/aamu”.

Syyspyynti mahdollista ilman poikkeuslupia

Aikavälillä 1.8.–10.3. ei varisten pyyntiin eteläisessä ja keskisessä Suomessa tarvita maanomistajan lupaa kummempia papereita. Toki silloin ei saa käyttää ääntä synnyttävää laitetta, vaan houkutusäänet on tuotettava pillillä. Elokuun alussa jahtimailla on suuri määrä variksia, jotka hakeutuvat mielellään puiduille vilja- ja nurmipelloille. Huuhkajankuva ei syksyllä juurikaan toimi, mutta nyt varikset voidaan vetää hollille sänkipellolle asetetuilla variksenkuvilla ja pillityksellä.

Naamioituminen on helpompaa kuin keväällä. Ojapusikoihin pystyy kätkeytymään täydellisesti, kun pensaissa on vielä lehdet ja pujot sojottavat ojanpientareilla. Ryhmä variksenkuvia peltoon ja pillittämään. Varisten kokoontumispellot muuttuvat tähän aikaan nopeasti, joten tiedustelutieto ei saa olla puolta vuorokautta vanhempaa. Jos löydät ruokailupellon, mene jahtiin heti seuraavana aamuna.

10.8. jälkeen varis- ja kyyhkyjahdin voi helposti yhdistää, kun lisää kyyhkykuvien ryhmän hieman erilleen variskuvaryhmästä.

Pillityksen opettelu kestää aikansa. Monet Suomessa myytävät varispillit ovat ulkomaalaisia ja tarkoitettu mustavariksille. Niiden kimeä sointi ei meikäläistä varista vakuuta. Itse olen saanut parhaat tulokset Sam Neytin pillillä, johon saa harjoittelemalla sopivan karhean soundin. Ääntelyn on lähdettävä palleasta luolamiestyylisinä murahduksina. Jos kurkkusi tulee kipeäksi, et ole vielä oppinut tekniikkaa. Harjoittele lisää.

Variksen lähestyessä kannattaa pillitys lopettaa, kun varis on reilun sadan metrin päässä. Se on nähnyt kuvat ja tulee kyllä, mutta se tunnistaa myös mahdolliset väärät nuotit siinä vaiheessa helposti.

Tarkkana kojussa

Tämän artikkelin tarkoituksena ei ole lietsoa minkäänlaista varisvihaa, vaan nimenomaan tuoda perusteluita pyyntimuodolle, joka oikein kohdennettuna auttaa pelto- ja vesilintulajiryhmien pesimämenestystä. Tämän lehden toisessa artikkelissa esitellään myös tutkimuksia, jotka todistavat varisten kevätpyynnillä voitavan parantaa merkittävästi monien lintulajien poikastuottoa.

Pyyntiä suunnitellessasi, varmista, että et häiritse muuttavaa linnustoa. Tämän seikan myös riistakeskus joutuu ottamaan huomioon poikkeuslupaa harkitessaan. Haulikon kumaukset eivät peltoalueilla yleensä juurikaan lintuja häiritse, sillä ne vaimenevat pienelläkin tuulella merkittävästi.

Varisten kontrolloitua pyyntiä tarvittaisiin myös monilla suojelualueilla ja parhaillaan riista- ja ympäristöhallinnon edustajat pohtivat varisten täsmäpyynnin mahdollisuuksia Helmi-lintuvesikohteiden pesimämenestyksen turvaamiseksi. Ihmistoiminta on tuhonnut suuren osan kosteikkolintujen elinympäristöistä ja lisännyt varislintujen ravinnonsaantia muun muassa jäteongelman avulla. Tämä ei tietenkään ole varisten vika.

Varis on älykäs ja sosiaalinen lintu, joten suhtaudu sen pyyntiin samanlaisella eettisyydellä kuin kaikkien riistalajien. Ja jos pyyntiin pääset, ole tarkkana kojussa, huuhkajan kimppuun saattaa suhahtaa poronhoitoalueen ulkopuolella rauhoitettu korppi, pesimärauhoituksen suojaa keväällä nauttiva naakka tai kokonaan rauhoitettu mustavaris. Tietyssä valaistuksessa ja nopeissa tilanteissa lajit muistuttavat hyvin paljon toisiaan.