Välitulpan kertomaa
Haulikon ja sen patruunan toimivuudesta selviää yllättävän paljon pelkästään ammuttua välitulppaa tutkimalla.
Haulikon koeammunnan suorittamisesta on annettu paljon ohjeita, mutta harvemmin neuvotaan patruunan välitulpan analysointia. Jotta se onnistuu, koeammuntapaikka tulisi valita niin, että haulikupit löytyvät mahdollisimman helposti. Mielellään jokaisen laukauksen jälkeen, jotta eri patruunoiden kupit eivät sekoitu keskenään.
Patruuna piipussa
Muovinen välitulppa altistuu piippuaikana suurille rasituksille. Kun hauliannos tulee ulos hylsystä, välitulpan ohuet seinämät pullistuvat ensin pesän mittoihin ja seuraavaksi otetaan kontaktia ylimenokartion kanssa. Tässä suurimmat ongelmat syntyvät silloin, kun pesä on pitkä (esim. 89 mm), hylsy lyhyt (70 mm) ja ylimeno jyrkkä.
Seuraavaksi, mikäli haulikuppia ei ole tai kuppi suojaa vain osan hauleista, haulit hioutuvat piipunseinämissä. Ja lopuksi, ennen piipusta poistumista, haulilastia runnotaan supistajalla.
Mutta paljon tapahtuu jo patruunan syttyessä, ennen haulien liikkeellelähtöä. Mitä suurempi hauliannos, sitä kovempi paine kohdistuu annoksen alimpaan neljännekseen eli kuvion kannalta tärkeimpiin hauleihin.
Ennen kuviteltiin virheellisesti, että patruunan ylin haulineljännes on tärkein, mutta myöhemmin patruunavalmistaja Remington osoitti teorian vääräksi. Se värjäsi haulikerrokset erivärisiksi ja kun kameralla kuvattiin haulien lentoa, havaittiin alimpien haulien päätyvän melko nopeasti ensimmäisiksi. Tämä ”vyörymisilmiö” johtuu ilmanvastuksesta.
Miten luen välitulppaa?
Haulikupin pohja kertoo kuinka hyvin haulit ovat säilyttäneet muotonsa. Painumien pitäisi olla muodoltaan pyöreitä eivätkä haulit saa painua liian syvälle kupin pohjaan. Soikeat tai muuten epämuotoiset painaumat kertovat haulien muokkautumisesta muotopuoliksi, jolloin kuviossa on todennäköisesti paljon aukkoja.
Teräshaulikupin seinämät ovat yleensä jäykemmät eivätkä teräshaulit anna periksi kuten lyijyiset. Teräshauleilla jyrkkä ja karhea ylimeno on nähtävissä haulikupin liuskojen kärkien vääntymisenä ulospäin. Sama ilmiö saattaa näkyä lyijyhauleillakin, joskin harvemmin. Sisäänpäin kääntyneet päät puolestaan johtuvat patruunan latausvirheestä. Molemmat heikentävät kuviota.
Jos haulikon patruunapesä on hiemankin vinossa tai väljä, osuu kupin joku sivu epäsymmetrisesti ylimenoon, jolloin haulikupin yksi tai kaksi siivekettä avautuu muita enemmän ja haulitihentymä syntyy muualle kuin kuvion keskelle. Samoin voi käydä jos välitulppa pääsee kääntymään vinoon patruunan vian vuoksi.
Muita selviä ongelmia ovat liiallisesta paineesta johtuvat kupin siivekkeiden repeytymiset sekä tulpan tiivistysosan murtumiset tai halkeamat.
Monissa haulikoissa vaihtosupistaja on vinossa, mutta harvemmin haitaksi asti, joskin sellaisiakin on tullut eteen, että tulpasta irtoaa muovia supistajan alareunaan.
Kokeile ja tutki
Lyijyhaulipatruunoiden perusasioista kannattaa pitää mielessä, että suurempi hauliannos lyhentää ampumamatkaa, suurempi nopeus hajottaa kuviota (=lyhentää ampumamatkaa) ja suuremmat haulit ovat suhteessa pienempiä pehmeämpiä (=lyhentää ampumamatkaa).
Patruunan toiminta voi erota dramaattisesti kesäkelin ja talvipakkasten välillä. Kokeile siis patruunan toiminta myös äärioloissa.
Nykypatruunoissa on kaikkea vähän liikaa
Monissa nykyisissä lyijyhaulipatruunoissa on turhan painava haulikuorma ja liikaa lähtönopeutta sekä painetta, joista on seurauksena kuvion heikkeneminen.
Nopeudesta saatava hyötykin kun muuttuu haitaksi, jos haulit muotoutuvat liikaa tai välitulppa ei kestä.
Pienet haulit ovat suhteessa kovempia kuin isot, joten kiekkopatruunoilla ja pienillä hauliannoksilla päästään ongelmitta yli 400 m/s nopeuksiin. Tavanomainen 3,5 mm lyijyhauli 36 g annoksena kestää nopeutta muokkautumatta syttymisvaiheessa noin 370 m/s.
Erilaisilla haulien suojauskeinoilla, kuten bufferilla, voidaan nopeuksia hieman nostaa kuvion kärsimättä.
Hyviä ja tasaisia osumakuvioita haluavan kannattaa myös muistaa, että ilmanvastus kasvaa nopeuden neliönä, jolloin mahdollinen lisäetu nopeudesta häviää joka tapauksessa matkan pidetessä.
